Puolet parempaa lautaselle, valtava parannus ilmastolle

Allekirjoittaneita juuri nyt! Tavoite

{{targetCounter}}

{{goal}}

Tule mukaan: puolet parempaa sinulle ja luonnolle

Tule tekemään kanssamme vallankumousta, joka muuttaa tavan, jolla suomalaisissa kunnissa hankitaan ja tarjotaan ruokaa. Muutos lähtee läheltä! Vaaditaan kuntia puolittamaan lihan ja maidon hankinnat vuoteen 2030 mennessä ja laittamaan puolet parempaa tilalle. Kiritämme päättäjiä ympäri Suomen tekemään aloitteita eläinperäisten tuotteiden puolittamiseksi julkisessa ruokailussa. Allekirjoita vetoomus ja osoita tukesi!

Haluan osoittaa tukeni työlle, jota Greenpeace ja sen vapaaehtoiset tekevät lihan kulutuksen vähentämiseksi. Allekirjoittamalla hyväksyn sen, että saan Greenpeacelta tietoa ilmastotyöstä ja muista keinoista, joilla voin suojella ympäristöä. Hyväksyn myös tietosuojakäytännön.

Signed up Goal

{{targetCounter}}

{{goal}}

Tue työtämme ilmaston parissa tekemällä lahjoitus

Greenpeace on riippumaton järjestö juuri siksi, että toimintamme perustuu täysin yksityisten ihmisten tukeen. Emme siis ota vastaan rahaa yrityksiltä tai valtioilta. Lahjoittamalla työhömme autat meitä puolustamaan ilmastoa ja luontoa jatkossakin. Jokaisella eurolla on väliä!

Puolet parempaa on kampanja, jossa yhdessä Animalian, Luontoliiton  ja vapaaehtoisten kansalaisvaikuttajien kanssa haastamme kunnat ympäri Suomen tarjoamaan puolet parempaa ruokaa hankinnoissaan: puolet vähemmän eläinperäistä ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista! Mutta miksi juuri lihalla ja maidolla on väliä? No, ruoantuotannon päästöt muodostavat jopa neljänneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja suuri osa näistä päästöistä johtuu lihan ja maidon tuotannosta.

Jopa 70% Suomen peltoalasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon. Pelkästään naudanlihan ja maidon tuotannon tarpeisiin on valjastettu yli puolet maatalousmaasta. Metaanin, eli useita kymmeniä kertoja hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, päästöistä taas noin puolet tulee lehmistä. Metaania pääsee ilmakehään lehmien märehtimisestä sekä ulosteesta. Pelkästään tuotantoeläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä aiheutuukin noin viisi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. 

Mikä ratkaisuksi?

Tehokkain keino näiden päästöjen vähentämiseen on yksinkertainen – vähemmän lehmiä tarkoittaa vähemmän metaanipäästöjä. Ilmaston lisäksi eläinperäisellä ruoalla on myös merkittävä vaikutus luontoon lähellä ja kaukana.

Yksi suurimmista syistä Saaristomeren surkeaan tilaan ja kesäiseen leväpuuroon ovat sikalat ja broileritilat. Eläintilojen lantaa levitetään pelloille, mistä sateet huuhtovat osan lannasta ja sen sisältämistä ravinteista ennen pitkää Itämereen. Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan taas broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava elintarvike. Saman tutkimuksen mukaan seuraavaksi suurin globaalia lajikatoa aiheuttava tuoteryhmä on kasvatettu kala.

Siksi ei riitäkään, että ilmastopäästöltään suurempi naudanliha vaihdetaan päästöiltään pienempään, mutta lajikatoa nautaa enemmän aiheuttavaan broileriin tai kalaan. On vaadittava parempaa. 

Tieteen viesti on selvä. Mitä vähemmän lautasella on eläinperäisiä tuotteita sen pienempi on ruoan ilmastovaikutus, vaikutus globaaliin lajikatoon ja vaikutus vesistöjemme rehevöitymiseen. Lähiluontomme lisäksi myös eläimet ja terveytemme kiittävät paremmasta ruoasta. 

Aloitetaan ruokavallankumous yhdessä!

Puolet parempaa voi tuntua pieneltä muutokselta – ja hyvä niin! Kuvittele, miten suureksi vaikutukset skaalautuvat, kun muutos tapahtuu kuntatasolla. Tiesitkö, että julkisin varoin meillä täällä Suomessa tarjotaan päivittäin yli miljoona ruoka-annosta? 

Julkinen ruokailu koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämää. Siksi julkisella ruokailulla on väliä. Kun parempi ruoka tulee tutuksi jo koulussa, on siihen helpompaa tarttua myös koulun ulkopuolella. Julkisessa ruokailussa liikkuu myös suuria rahasummia. Vuosittain 350 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja käytetään aterioiden tarjoamiseen. Kun eläinperäisiä tuotteita korvataan esimerkiksi kotimaisilla kasvisproteiineilla, tuetaankin samalla myös kotimaista kestävää ruoantuotantoa.   

Kampanjamme ensimmäisten kolmen kuukauden aikana aloitteita eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämisestä on syntynyt jo 16 kunnassa ympäri Suomen. Mieletöntä! Nyt Espoo, Kerava, Kotka, Kouvola, Lieto, Loviisa, Oulu, Pirkkala, Porvoo, Pieksämäki, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku, Vantaa ja Ylöjärvi ovat kaikki ottaneet ensimmäisen askeleen kohti ilmastoystävällisempää julkista ruokailua ja seuraavaksi seuraamme innolla, kuinka aloitteet kunnissa etenevät. Muutos parempaan on mahdollista!

Terveys, luonto, eläimet ja ilmasto kiittävät

Tiede on asiasta yksimielinen: Suomessa kulutetaan liikaa punaista lihaa ja liiallinen lihan ja maidon kulutus lisää esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja. Kun kunnat hankkivat ilmaston kannalta puolet parempaa ruokaa, teemme hyvän teon myös kansanterveydelle. Myös Lääkärin Sosiaalinen Vastuu Ry ja Ilmastolääkärit-verkosto kannattavat Puolet parempaa -kampanjaa.

Lisäksi kasvisruoka on huoltovarmuuden huippu. Suomessa on paljon ahkeria ja kekseliäitä kasvisruoan viljelijöitä. Me haluamme, että kunnat tukevat hankinnoillaan näiden viljelijöiden työtä ja takaavat siten kysynnän ja kasvun myös kasvisruoan tuottajille kotimaassa. Kotimainen kasvisruoka kestää kriisin kuin kriisin.