Metsäliikkeen aktivistejä luonnonmetsissä Evolla. Kuvassa on kuusikkoa, ja sammaleinen metsänpohja. Aktivisteilla on kädessä kirjainkylttejä, jotka muodostavat sanan metsäliike.
Metsäliikkeen aktivisteja UPM:n luonnonmetsissä Evolla. Kuva: Pyry Kantonen.

UPM on vaarantamassa hakkuillaan yhden Etelä-Suomen laajimmista yhtenäisistä metsäalueista. Greenpeace, Luonto-Liitto ja Elokapina vaativat, että UPM luopuu hakkuusuunnitelmistaan Evon alueella. Järjestöjen metsäaktivistit aloittavat alueen luonnonmetsien vahtimisen hakkuiden varalta.

Metsäteollisuuden vastuullisena edelläkävijänä esiintyvä UPM on tehnyt hakkuusuunnitelmia arvokkaisiin luonnonmetsiin Evolla. Metsistä löytyy useita uhanalaisia lajeja, ja ne ovat ehdotetun Evon tiedekansallispuiston välittömässä läheisyydessä.

“UPM:n hakkuut Evolla ovat esimerkki siitä, miten luontokato etenee kaikesta tiedosta huolimatta, ellei siihen puututa päättäväisesti. Evon aluetta korostettiin laajan työryhmän mietinnössä jo 20 vuotta sitten esimerkkinä ensisijaisesta metsiensuojelun kehittämisalueesta. Silti alueella yritetään vieläkin hakata uhanalaisten lajien elinympäristöjä”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.

Evon nykyisen retkeilyalueen ja sitä ympäröivän Natura-alueen pinta-ala on 7860 hehtaaria. Siihen välittömästi liittyviä yhteisöomistuksessa (valtio, kunnat, kaupungit, UPM) olevia metsiä on noin 6000 hehtaaria, jolloin puhutaan jo lähes 14 000 hehtaarin pääsääntöisesti rakentamattomasta, vain yhden maantien halkaisemasta yhtenäisestä metsämantereesta. Valtionmaille perustettavan kansallispuiston pinta-alaksi on ehdotettu 4800-6200 hehtaarin kokoista aluetta.

Kyseessä on arvokas ja Etelä-Suomessa harvinainen kokonaisuus, jonka suojelun parantaminen edistäisi luontokadon torjumista.

“Olemme löytäneet UPM:n hakkuu-uhan alla olevista luonnonmetsistä esimerkiksi kantoraippa-, aarni- ja rakkosammalia, kuusennokipieluksen ja hentoneulajäkälän. Nämä lajit ovat uhanalaisia ja katoavat Suomesta vanhojen metsien hakkuiden myötä. Tällaisiin metsiin eivät sovi minkäänlaiset hakkuut, vaan alue tulisi saada pysyvään suojeluun”, sanoo Ida Korhonen, metsäkartoittaja ja Luonto-Liiton metsäryhmän aktiivi.

UPM:n hakkuusuunnitelmat kohdistuvat Lintuvuoren, Vihkijärven, Mustasen ja Pyssyjärven luonnonmetsiin Siperian alueella Evon pohjoispuolella sekä Tuhkurinkuusenmäen ja Niinmäen metsiin Evon länsipuolella. Yhteensä UPM:n hakkuusuunnitelmat Evolla kattavat noin 40 hehtaaria luonnonmetsää ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä yhtiön omilla mailla. Lisäksi UPM:llä on Evolla noin 10 hehtaaria voimassaolevia avohakkuusuunnitelmia suojelullisesti arvokkaissa metsissä Hämeenlinnan kaupungin omistamalla Taruksen retkeilyalueella.

“Olemme valmiita vahtimaan viimeisiä luonnonmetsiä hakkuiden varalta. Vanhojen metsien häviäminen Suomesta on järkyttävää ja surullista. Onneksi metsäliike luonnonmetsien suojelun puolesta kasvaa kokoajan”, sanoo metsäaktivisti Eeva-Liisa Salovaara.

Metsäliike, eli Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Elokapinan metsäaktivistit, aloittivat UPM:n luonnonmetsien vahtimisen hakkuiden varalta. Myös alueen valtionmailla sijaitsevia luonnonmetsiä vahditaan. Lauantaina 28. toukokuuta aktivisteja koulutettiin Evolla käyttämään erilaisia kartta-aineistoja ja tunnistamaan suojelunarvoisia uhanalaisia metsiä.

Aktivistit aloittavat kesän aikana hakkuuvahtitoiminnan myös muissa hakkuiden uhkaamissa luonnonmetsissä. Vahtitoiminta keskittyy valtionmetsiin, mutta myös metsäteollisuuden omistamia metsiä seurataan luonnonmetsien hakkuiden torjumiseksi.

Vanhaa kuusivaltaista luonnonmetsää Evolla. Kuvassa on esimerkiksi mustikanvarpuja ja lahopuuta.
UPM on tehnyt avohakkuusuunnitelmat Lintuvuoren luonnonmetsään Evolla. Kuva: Pyry Katonen.

Lisätiedot:

Matti Liimatainen, metsäasiantuntija, Greenpeace
0400 346 329
[email protected]

Ida Korhonen, metsäkartoittaja ja Luonto-Liiton metsäryhmän aktiivi
050 370 2907
[email protected]

Mari Vaara, tiedottaja
040 751 7957
[email protected]