Metsähallitus on suunnitellut hakkaavansa poikkeuksellisen arvokkaan lintumetsän Uudellamaalla Lapinjärven Latokartanolla. Metsäliike vaatii hakkuista luopumista ja alueen suojelemista. Greenpeacen aktivistit ripustavat alueen puiden latvoihin 500 metriä köyttä hakkuut ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
“Tämän metsän linnuilla ei ole enää montaa paikkaa jonne siirtyä hakkuiden alta. Luontokadon torjuminen tarkoittaa juuri tällaisten, luonnoltaan arvokkaiden metsien suojelemista. Metsä sijaitsee valtion mailla, joten sen suojelusta olisi tehtävissä päätös helposti. Seuraavan hallituksen on saatava aikaiseksi päätökset valtion vanhojen luonnonmetsien suojelusta”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.
Greenpeacen aktivistit ovat juuri aloittaneet köysien ripustamisen Lapinjärven valtionmetsän puihin. Köydet ripustetaan noin kymmenen metrin korkeuteen. Köysien ripustamisella ennaltaehkäistään hakkuiden alkaminen alueella. Aluetta vahtii hakkuiden alkamisen varalta lisäksi 13 metsäliikkeen aktivistia. Metsäliike koostuu Elokapinan Metsäkapinan, Luonto-Liiton metsäryhmän ja Greenpeacen aktiiveista.
Latokartanon metsäalue sijaitsee Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Alueella on pieni vanhojen metsien suojelualue, Ilveskallio, ja sen ympärillä satoja hehtaareja suojelematonta, vanhaa ja varttunutta havupuu- ja sekametsää, jonka valtio omistaa. Metsähallitus on suunnitellut alueelle avohakkuita sekä harvennushakkuita. Hakkuut voivat alkaa milloin vain.
Kaikilla hakkuukohteilla on uhanalaisten, silmälläpidettävien ja vanhojen metsien indikaattorilajien esiintymiä: jäkäliä, sammalia ja kääpiä, sekä lintuja.
Poikkeuksellisen arvokas lintumetsä
Linnustoselvitysten mukaan Ilveskallion metsät ovat Uudenmaan arvokkaimpia lintumetsiä. Melkein kaikilla suunnitelluilla hakkuukuvioilla on viime vuosina löydetty useiden uhanalaisten, lahopuustoa vaativien tai vanhaa metsää ilmentävien lintulajien pesimä- tai talvireviirejä, kuten kanahaukan, varpuspöllön, harmaapäätikan, valkoselkätikan, pohjantikan, pikkutikan, pikkusiepon, töyhtötiaisen, hömötiaisen sekä puukiipijän.
“Avohakkuu merkitsee metsän muuttumista monille lintulajeille elinkelvottomaksi. Jo pienemmätkin harvennus- ja poimintahakkuut vähentävät metsien monimuotoisuutta ja suojaisuutta sekä heikentävät niiden ikärakennetta ja lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Tämä on näkynyt selvästi viime vuosina tehtyjen lintulaskentojen tuloksissa”, sanoo Porvoon seudun lintuyhdistyksen linnustonsuojeluasiantuntija Mauri Leivo.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja suojelemaan 30 prosenttia maapinta-alastaan. Valtion omistamien suojelunarvoisten metsien suojelu olisi helposti toteutettava ensiaskel tavoitteiden saavuttamisessa. Se ei kuitenkaan yksin riitä Suomen metsien luontokadon pysäyttämiseksi, vaan jatkossa metsiä on suojeltava laajemmin.
“Tulevan hallituksen on tehtävä päätös siitä, että valtion metsien käyttö ohjataan tukemaan ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista. Esimerkkejä tarvittavista ja helposti toteutettavista toimista olisivat turvemaiden avohakkuista luopuminen, vanhojen luonnonmetsien suojelu ja suojavyöhykkeet kansallispuistoille ja muille suojelualueille”, sanoo Matti Liimatainen.
Latokartanon metsän lisäksi valtionmailta löytyy luonnoltaan arvokasta, mutta metsätalouskäytön uhkaamaa metsää ympäri Suomea. Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet valtionmailla sijaitsevien luonnonmetsien suojelua useaan otteeseen. Luonnonmetsiä on viime vuodet kartoitettu Koneen Säätiön rahoittaman Luonnonmetsä- työryhmän asiantuntijatyönä.
Lisätiedot:
Matti Liimatainen
Metsäasiantuntija
Greenpeace
0400 346 329
[email protected]
Mauri Leivo
Linnustonsuojeluasiantuntija
Porvoon seudun lintuyhdistys
050 436 1819
[email protected]
Kuva: Ron Forsman / Greenpeace.
