Metsähallitus on ilmoittanut aloittavansa laajat hakkuut Oulujärven Manamansalossa viikolla 52. Greenpeace vaatii, että Metsähallitus luopuu vanhapuustoisiin metsiin kohdistuvista hakkuista, sillä ne hävittäisivät luonto- ja maisema-arvoja ja ovat siten retkeilyalueen perustamissäädösten vastaisia.

Oulujärven retkeilyalueen vanhaa metsää. Metsähallitus suunnitelee hakkuita vuoden 2018 viimeisellä viikolla.

Oulujärven retkeilyalueen vanhaa metsää. Metsähallitus suunnitelee hakkuita vuoden 2018 viimeisellä viikolla.

”Metsähallitus kertoo tiedotteessaan, että kyseessä olisivat hieman yli 50 hehtaarin laajuiset hakkuut; metsäkeskukselle se on kuitenkin tehnyt ilmoituksen yli sadan hehtaarin hakkuista”, toteaa Greenpeace Nordenin metsävastaava Matti Liimatainen.

”Asiantuntija-arvion mukaan näistä noin 12 hehtaaria osuisi luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaisiin vanhoihin luonnontilaisen kaltaisiin metsiin, ja noin kuuden hehtaarin osalta olisi kyse vuonna 2016 tehdyissä hakkuissa säästettyjen vanhojen puiden poistamisesta. Tällaiset hakkuut eivät sovi retkeilyalueille.”

Retkeilyalueen perustamissäädökset edellyttävät, että mikäli alueella hakataan, hakkuiden tulee olla pienimuotoisia, ja niiden tarkoituksen tulee olla luonnonarvojen ja virkistysarvojen säilyttäminen ja lisääminen. Nykyinen hakkuusuunnitelma rikkoo kaikkia näitä vastaan.

”Metsähallitus on merkinnyt laajimman hakattavaksi aikomansa vanhan metsän alueen iältään 26-50 -vuotiaaksi; todellisuudessa kyseessä on eri-ikäisrakenteinen metsä, jonka valtapuut ovat 150-200 vuotiaita. Vanhojen puiden poistaminen tai muu hakkuu tällä kohteella pirstoisi pahasti yhtä retkeilyalueen laajemmista vanhojen metsien kokonaisuuksista”, kertoo retkeilyalueen metsäluontoarvoja kartoittanut metsätalousinsinööri Jyri Mikkola.

”Lisäksi hakattavaksi on ilmoitettu luonnontilaisen suon suojavyöhykkeenä toimivaa vanhaa metsää.”

Mikkola muistuttaa, että osa Metsähallituksen Manamansalossa vuonna 2016 tekemistä hakkuista oli retkeilyalueen perustamissäädösten vastaisia, koska ne kohdistuivat vanhoihin metsiin, joiden luonto- ja maisema-arvoja ne heikensivät ja hävittivät.

”Nyt sitten halutaan hakata pois tuolloin säästettyjä, maisemallisesti näyttäviä ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä vanhoja puita. Kaikki tämä Oulujärven alueella, jossa jo muutenkin vanhoja metsiä on säästynyt verrattain vähän.”

Metsähallitus on strategiassaan sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen valtion mailla vuoteen 2020 mennessä. Vanhojen luonnontilaisen kaltaisten metsien hakkuut ja iäkkäiden säästöpuiden poistaminen on selvässä ristiriidassa tavoitteen kanssa. Metsähallitus on äskettäin ilmoittanut, että se luopuu valtion retkeilyalueiden metsiä käsitellessään avohakkuista, ja siirtyy puuston erirakenteiskasvatukseen. Tähän malliin ei aiemmin säästettyjen puiden poistaminen kahden vuoden takaisilta uudistushakkuualoilta istu – lopputulos ei ole peitteinen metsä, jollaista Metsähallitus väittää tavoittelevansa.

”Manamansalon hakkuusuunnitelma on jälleen esimerkki siitä, miksi Kainuun valtionmailla hakkuukiista seuraa toistaan”, sanoo Matti Liimatainen.

”Metsähallitus ei yksinkertaisesti näytä pystyvän toimimaan itse asettamiensa tai sille yhteiskunnan asettamien reunaehtojen puitteissa.”

Metsähallituksen hakkuut Oulujärven retkeilyalueella ovat puhuttaneet aiemminkin; laitoksen suunnitelma hakata aiemmin suojellussa saaressa on toistaiseksi jäissä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Lisätiedot:

Matti Liimatainen, metsäasiantuntija, Greenpeace Norden, puhelin 0400 346 329
Jyri Mikkola, aluetta kartoittanut metsätalousinsinööri, puhelin 0400 372 433