Inarissa hakataan paraikaa koskematonta ikimetsää energiapuuksi eli poltettavaksi. Kyse on täysin luonnontilaisista, ekologisesti katsoen tuhansia vuosia vanhoista metsistä. Ikimetsien hakkuut ja polttaminen ovat räikeässä ristiriidassa energia-alan monimuotoisuuslupausten kanssa.
“Tällaisten metsien hakkaaminen on järjetöntä sekä taloudellisesti että erityisesti luonnon ja ilmaston kannalta. Kyseessä on Suomen arvokkaimpia jäljellä olevia ikimetsiä, jotka ovat osa Euroopan suurinta yhtenäistä metsämannerta. Näiden metsien hakkaaminen on kokoaan suurempi menetys”, sanoo Greenpeacen Suomen apulaismaajohtaja Juha Aromaa.
Inarin yhteismetsän ikimetsät ovat tehtyjen maastoselvitysten mukaan rakenteeltaan lähes kokonaan täysin luonnontilaisia. Ne liittyvät välittömästi miljoonien hehtaarien kokoiseen luonnonmetsävyöhykkeeseen, joka levittäytyy Suomen lisäksi Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueelle. Suurilla metsämantereilla lajistolla ja elinympäristöillä on paljon suuremmat mahdollisuudet säilyä ja sopeutua ilmastonmuutokseen kuin yksittäisillä luonnonmetsäsirpaleilla.
Nyt tehtävät ikimetsien hakkuut ovat kooltaan yhteensä noin 77 hehtaaria, joista on hakattu tähän mennessä noin 40 hehtaaria. Yhteismetsässä tehtiin myös talvella noin 30 hehtaarin hakkuut. Ikimetsistä hakatut puut ovat menossa pääasiassa poltettaviksi. Poltettavaksi tarkoitettujen puiden pinot muodostavat arviolta jopa 90 prosenttia kaikesta hakatusta puusta. Pinoissa on kaiken ikäistä ja -kokoista puuta, joukossa jopa noin 300-vuotiaita puita. Lahopuuta ja keloja on tuotu runsaasti pois metsästä.
Suomi on EU:n monimuotoisuusstrategiassa sitoutunut suojelemaan kaikki viimeiset vanhat ja luonnontilaiset metsät. Inarin ikimetsät täyttävät luonnontilaisen metsän kriteerit helposti.
“Nyt hakataan metsiä, jotka Suomi on sitoutunut suojelemaan. Inarin yhteismetsää on myös suojeltu, jolloin siitä on saatu moninkertaiset tulot. Olisi osakkaiden etujen mukaista suojella metsät ja saada sitä kautta hyvää mainetta ja suurempaa tuloa. Ikimetsien suojelu olisi valtavan tärkeää myös saamelaisten poronhoidon ja luonnon kannalta”, Juha Aromaa sanoo.
Puumarkkinoiden suurimmat toimijat eivät tällä hetkellä osta puuta kyseiseltä alueelta, sillä metsien luontoarvot ovat niin korkeat ja lisäksi hakkuut heikentävät saamelaisten poronhoidon edellytyksiä. Paikallinen energiayhtiö Inergia Oy on aiempina vuosina ostanut täysin avoimesti Inarin yhteismetsän ikimetsistä energiapuuta. Inergia Oy ei ole suostunut vastaamaan Greenpeacen kyselyihin aiheesta.
Inergia Oy on Energiateollisuus ry:n jäsen. Vuodesta toiseen jatkuva puunhankinta Inarin yhteismetsän monisatavuotisista ikimetsistä on räikeässä ristiriidassa Energiateollisuuden julkaiseman Energia-alan biodiversiteettitiekartan lupausten ja suositusten kanssa, joiden mukaan energia-ala muun muassa “myötävaikuttaa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseen sekä elinympäristöjen laadun parantamiseen”.
Kuvia Inarin yhteismetsän ikimetsästä ja puupinoista (vapaasti median käyttöön, kuvakrediitit Juha Länsman / Greenpeace)
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Juha Aromaa
Apulaismaajohtaja
050 369 6202
[email protected]
Mari Vaara
Tiedottaja
040 751 7957
[email protected]
