Metsäliike vaatii Metsähallitusta luopumaan hakkuista Karttimonjoen arvokkaissa luonnonmetsissä Suomussalmella. Greenpeacen aktivistit ripustavat puihin 10 metrin korkeuteen puoli kilometriä köyttä hakkuiden ennaltaehkäisemiseksi.

Kuvassa Greenpeacen kuuseen kiivennyt kiipeilijä pitelemässä banderollia, jossa lukee "LUONTOKATO SEIS".
Aktivisti Karttimonjoella Suomussalmella 1. maaliskuuta 2023. Copyright: Pyry Kantonen/Greenpeace

“Jos Suomi todella aikoo pysäyttää luontokadon, valtionmailla on suojeltava 500 000 hehtaaria metsää, ja ihan ensimmäisenä Karttimonjoen kaltaiset todella arvokkaat luonnonmetsät. Vaadimme päättäjiltä tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä, eli enemmän suojelua ja vähemmän hakkuita”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.

Suojelun lisäämiselle ja hakkuiden rajoittamiselle on tieteen lisäksi suomalaisten enemmistön tuki. Helmikuussa julkaistun uuden kyselyn mukaan 52 prosenttia suomalaisista haluaa rajoittaa hakkuita valtion mailla. Kyselyiden mukaan 80 prosenttia suomalaisista haluaa lisää suojelualueita, ja 64 prosenttia suomalaisista suojelisi luonnonmetsät valtionmailla viipymättä.

“Seuraavan hallituksen tulee lisätä metsien suojelua merkittävästi. Sille on kansan tuki, tiede tukee sitä, ja Suomi on kansainvälisesti sitoutunut siihen. Metsähallitus pyrkii kuitenkin hakkaamaan arvokkaita valtionmetsiä poliittisia päätöksiä odotellessa. Emme voi sallia sitä”, Matti Liimatainen sanoo.

Suomussalmella hakkuu-uhan alla olevat Karttimonjoen metsät ovat vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia metsiä joissa on runsaasti lahopuuta ja uhanalaisten lajien esiintymiä. Ne ovat osa aiemmin myös Metsähallituksen kartoilla ekologisiksi yhteyksiksi merkittyä vanhojen metsien ketjua, joka yhdistää suomalais-venäläisen Kalevala-puiston suojelualueet toisiinsa.

Metsähallituksen hakkuut pysähtyivät Karttimonjoen luonnonmetsissä vuoden 2021 lokakuussa Metsäliikkeen mielenosoituksen myötä. Metsäliikkeen aktiivit ovat vahtineet metsiä hakkuiden varalta siitä lähtien. Valtio ei ole luopunut hakkuusuunnitelmistaan, vaikka ammattilaiset ovat todenneet metsien poikkeuksellisen korkeat luontoarvot.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja suojelemaan 30 prosenttia maapinta-alastaan, josta 10 prosenttia tiukasti. Valtion omistamien suojelunarvoisten metsien suojelu olisi helposti toteutettava ensiaskel tavoitteiden saavuttamisessa. Se ei kuitenkaan yksin riitä Suomen metsien luontokadon pysäyttämiseksi, vaan jatkossa metsiä on suojeltava laajemmin. 

Kaiken kaikkiaan valtionmailta on saatava lisäsuojeluun biodiversiteettistrategian luonnoksesssa esitetty 500 000 metsähehtaaria, jotta kymmenen prosentin suojelutavoite saavutetaan.

Kuvassa karttakuva Karttimonjoen hakkuusuunnitelmissa. Kuvassa näkyy esimerkiksi hakkuualueet sekä arvokkaan alueen rajaus.
Näyte Karttimonjoen hakkuusuunnitelmista. Vihreällä arvokkaan alueen rajaus,
keltaisella hakkuualueet. Punaiset pisteet ovat luonnonmetsätyöryhmän löytämiä
uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja vanhojen metsien indikaattorilajeja.

Lisätiedot:

Matti Liimatainen, metsäasiantuntija, Greenpeace, 0400 346 329, [email protected] (paikalla Suomussalmella)

Mari Vaara, tiedottaja, Greenpeace, 040 751 7957, [email protected] (paikalla Suomussalmella)
[email protected]