Ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen Suomen Greenpeacesta näkee EU:n ilmastopaketissa hyviä elementtejä, mutta myös valtavasti parantamisen varaa. Samalla Kosonen on huolissaan Marinin hallituksen ja metsäteollisuuden “likaisista sormenjäljistä” Fit for 55 -paketissa. Hän patistaa hallitusta keskittymään vihdoin jarrutuksen sijaan isoon kuvaan, sillä paketin vauhdittama kestävä talous on Suomellekin valtava mahdollisuus.
“Eurooppalaiset ovat erittäin huolissaan ilmaston kuumenemisesta, joka näkyy parhaillaankin pohjoista pallonpuoliskoa riivaavina ennätyshelteinä ja metsäpaloina. Olemme odottaneet päättäjiltä aiempaa vahvempia toimia. Nyt niitä vihdoin saadaan. Selvää kuitenkin on, että tahtia pitää kiristää tästäkin vielä rutkasti, jotta EU tekee oman reilun osansa Pariisin ilmastosopimuksesta”, toteaa Suomen Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen EU:n tuoreesta Fit for 55 -lakiehdotuspaketista.
Euroopan komissio julkisti tänään 14. heinäkuuta Fit for 55 -esityksensä toimista ja lainsäädäntöuudistuksista, joilla on määrä toteuttaa EU:n uudet ilmastotavoitteet.
Ne, jotka ovat pelänneet Suomen tekevän ilmastopolitiikkaa muusta Euroopasta erillään, voivat Kososen mukaan nyt huokaista helpotuksesta. EU, yksi maailman suurimmista talouksista, toimii yhdessä. Ja toiminnan vaikutukset ulottuvat laajalle.
“Tiedämme Yhdysvaltojen ja Kiinan seuraavan nyt tarkasti, mitä EU tekee. Nyt jos koskaan on tärkeää saada tavoitteet ja toimet kohdilleen”, Kosonen sanoo.
Suomi lipeää hiilinielujen kasvattamisesta
Kososen mielestä on myönteistä, että myös metsätalous ja maankäyttö tulevat nyt selkeämmin mukaan ilmastotavoitteiden toteutukseen. Mystisistä vertailutasoista luovutaan ja tilalle tulee selkeät, maakohtaiset velvoitteet nielujen määrälle vuonna 2030. EU:n kokonaistavoite on kuitenkin vaatimaton. Suomelle esitetty 17,8 Mt tavoite ei käytännössä edes edellyttäisi nielun kasvattamista nykytasolta.
“Komission esittämä EU-tason tavoite hiilen sidonnan kasvattamiseksi on tavattoman heikko suhteessa potentiaaliin ja tarpeeseen. Jatkokäsittelyssä tavoitetta tuleekin tuntuvasti parantaa ja samalla varmistaa, ettei fossiilipäästöjä anneta anteeksi sillä perusteella, että toisaalla kasvatetaan hiilinieluja.”
Myös komission linjausta bioenergian kestävyyden varmistamiseksi Kosonen luonnehtii hampaattomaksi.
“Vaikka komissio esittää tukien lopettamista tukkipuun ja kantojen poltolle, ne laskettaisiin yhä tavoitteeseen. Kaikkiaan esitys siis ohittaa varsin kosmeettisin korjauksin tiedeyhteisön voimakkaan huolen siitä, että kattiloihin päätyy paljon sellaista biomassaa, jonka poltto kiihdyttää ilmasto- ja luontokriisiä.”
Suomi on maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla vastustanut bioenergian kestävyyskriteerien vahvistamista ylipäänsä.
“Sanna Marinin hallitus antoi hallitusohjelmassaan juhlavan lupauksen tietopohjaisesta päätöksenteosta ja yhteistyön syventämisestä tiedeyhteisön kanssa. Metsäluontoa koskevissa kysymyksissä hallitus on kuitenkin pettänyt lupauksensa”, toteaa Kosonen.
Komission alkuperäinen esitys kestävämmästä metsätaloudesta on suomalaisenemmistön tahdon mukainen
Myös EU:n metsästrategiaa esiteltiin pintapuolisesti tänään, mutta ei vielä julkaistu. Ennakkotietojen perusteella Suomen metsäteollisuuden ja Marinin hallituksen likaiset sormenjäljet tulevat näkymään myös strategiassa. Vuotojen perusteella on odotettavissa, että esimerkiksi komission aiempi linjaus avohakkuiden välttämisestä on sittemmin vesitetty.
“Metsästrategiasta käyty keskustelu osoittaa, että Suomen metsäteollisuudella ei ole puhtaat jauhot pussissaan. Jos ala olisi niin kestävä kuin se itse väittää, sillä ei pitäisi olla mitään ongelmia luonto- ja ilmastotavoitteiden kanssa. Nyt on nostettu valtava älämölö toimivaltakysymyksistä, vaikka ihan samanlaisia kestävyyssuosituksiahan ala on saanut suomalaisilta tutkijoilta.”
Kosonen huomauttaa, että me suomalaiset itse haluamme esimerkiksi juuri sitä, mitä komissio alun perin linjasi: avohakkuiden välttämistä. Avohakkuisiin suhtautuu myönteisesti vain viidennes tai kuudennes suomalaisista, Suomen Kuvalehden ja UPM:n kyselyiden perusteella.
Suomen vetoapua tarvitaan
Suomella on erinomaiset lähtökohdat EU:n ilmastopaketin käsittelyyn, jonka arvellaan vievän ainakin kaksi vuotta. Suomen omien, vahvojen ilmastotavoitteiden myötä eri toimialat ovat jo varautuneet päästövähennystahdin nopeutumiseen. Hiilineutraalin talouden rakentamisen nähdään avaavan markkinoita suomalaiselle osaamiselle.
Silti hallitus on tähän mennessä käyttänyt poliittiset pelimerkkinsä lähinnä metsäteollisuuden lyhytnäköisen agendan edistämiseen syöden vaikutusvaltaansa paketin muissa elementeissä, kuten päästökaupassa. Nyt fokusta on korkea aika tarkistaa.
“Turvallinen, menestyvä Eurooppa ja Suomi tehdään voittajan reseptillä: hyväksytään luonnon ja ilmaston asettamat rajat, ja käytetään vahva tietotaitomme hyvinvoinnin luomiseksi niiden rajojen sisällä”, Kosonen toteaa.
Hän peräänkuuluttaa myös kansalaisyhteiskunnan vahvaa osallistumista, sillä käsillä on ainutlaatuinen eurooppalainen projekti, jonka vaikutukset ilmasto- ja luontokriisien selättämiseen ovat mittavat.
“Euroviisut ja EM-futis kokoavat eurooppalaisia tsemppaamaan omiaan ja muita. Nyt tarvitaan näitäkin suuremmat kannustusjoukot, jotta EU:n ilmastotoimet saadaan maaliin. Eikä mihin tahansa maaliin, vaan siihen, joka riittää ilmastokriisin selättämiseen ja jonka saavutettuamme voimme rynnätä Euroopan toreille juhlimaan”, Kosonen sanoo.
Lisätietoja:
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Norden, puhelin 050 368 8488
Juha Aromaa, apulaismaajohtaja, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202
