SCA:n Östrandin sellutehdas Timråssa Ruotsissa 21. marraskuuta 2018.

Vähintään 50 miljoonaa hehtaaria – Espanjan pinta-alan kokoinen alue – metsää on maailmanlaajuisesti kadonnut kulutustavaroiden tuotantoon vuodesta 2010 vuoteen 2020, vaikka vuonna 2010 maailman johtavat kulutustavarayhtiöt sitoutuivat metsäkadon pysäyttämiseen. Pohjoismaissa erityisesti selluteollisuuden kasvu ja bioenergia uhkavat pohjoisten metsien hiilinielua.

Greenpeace International julkaisi tänään raportin Countdown to Extinction samaan aikaan, kun maailman johtavien kulutustavarayhtiöiden johtajat kokoontuvat Vancouveriin Kanadaan Consumer Goods Forum -kokoukseen. Vuonna 2010 Consumer Goods Forumin jäsenet, muun muassa Nestlé, Mondelez ja Unilever, sitoutuivat lopettamaan metsäkadon vuoteen 2020 mennessä. Aikaa määräajan loppuun on noin 200 päivää, eikä lupausta ole lunastettu. Kokouksen esityslistalla ei edes mainita metsiensuojelua ja ilmastokriisiä.

Pohjoisissa metsissä selluteollisuuden laajeneminen uhkaa metsien monimuotoisuutta ja hiilinielua. Kaikille suunnitelluille metsäteollisuusinvestoinneille Suomessa ei ole puuta.

“Yksin Metsä Groupin suunnittelema Kemin tehtaan laajennus vaatisi hakkuiden kasvattamista 4,5 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Meillä ole varaa kasvavilla hakkuilla pienentää hiilinielua. Viime vuonna hiilinielumme supistui 14,2 miljoonaan tonniin eli 30 prosenttia vuodesta 2017”, sanoo Sini Harkki, Greenpeace Nordenin maajohtaja Suomessa.

Puun tuonti naapurista ei ole ratkaisu. Greenpeacen raportin esimerkkitapauksissa esitellään ruotsalainen metsäyhtiö SCA, joka on Euroopan suurin metsänomistaja. Yhtiön hallussa on 2,6 miljoonaa hehtaaria metsää Pohjois-Ruotsissa. Tästä 300 000 hehtaaria on istutettua kontortamäntyä, joka on Pohjolassa vieraslaji. SCA:n viime vuonna valmistunut Östrandin sellutehtaan laajennus kaksinkertaisti tehtaan kapasiteetin maailman suurimmaksi valkaistun havusulfaattisellun tuottajaksi ja lisäsi puun käyttöä.

“Ruotsin metsäteollisuus käyttää suurimman osan puusta kertakäyttötuotteisiin ja biopolttoaineisiin. Me siis kaadamme metsää, poltamme sen ja istutamme tilalle plantaasin. Se on täysin kestämätöntä luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta. Ilmakehä ei erottele, tulevatko päästöt fossiilisista polttoaineista vai metsän polttamisesta”, sanoo Greenpeace Nordenin Ruotsin metsävastaava Lina Burnelius.

Muualla maailman metsäkadon pääasiallisia aiheuttajia ovat vuoden 2010 jälkeen tapahtunut dramaattinen karjatalouden sekä soijan, palmuöljyn, kumin ja kaakaon tuotannon kasvu. Koko maailman metsäkadosta 80 prosenttia on tulosta maataloustuotannosta.

Vuodesta 2010 soijan viljelyala Brasiliassa on kasvanut 45 prosenttia ja Indonesiassa palmuöljyn tuotanto on kasvanut 75 prosenttia. Palmuöljyä ja siitä syntyneitä sivutuotteita poltetaan myös moottoreissa. Suomalainen Neste on kasvattamassa keskellä palmuöljyn tuotantoaluetta Singaporessa sijaitsevan tehtaansa kapasiteettia yli kaksinkertaiseksi, jopa 1,3 miljoonalla tonnilla vuodessa. Nesteen pääraaka-aine on palmuöljyn rasvahappotisle, jonka saatavuus on suoraan riippuvainen palmuöljyn tuotannosta.

Greenpeace on kirjoittanut 50 kulutustavarayhtiölle ja vaatinut heitä julkaisemaan raaka-ainetoimittajansa osoittaakseen, onko metsäkadon pysäyttämisessä edistytty. Vain muutama yhtiö vastasi, ja nekin hankkivat raaka-aineita välittäjiltä, jotka ovat yhteydessä metsäkatoon.

Raportti Countdown to Extinction

Kuvia maailman metsäkadosta

Lisätietoja:

Matti Liimatainen, metsäasiantuntija Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 0400 346 329
Lina Burnelius, metsäasiantuntija Ruotsissa, Greenpeace Norden, puhelin +46 72 214 4360 (ruotsiksi, englanniksi)
Sini Harkki, maajohtaja Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 582 1107
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202