Greenpeacen tuore analyysiraportti paljastaa valtameriin kohdistuvien uhkien laajuuden ja esittää keinot, joilla kansainväliset suojelutavoitteet voivat täyttyä YK:n viime keväänä solmitun valtamerisopimuksen avulla.
Kalastus avomerellä lisääntyi 8,5 prosenttia vuosina 2018–2022, arvioivat Greenpeacen tutkijat 14. syyskuuta julkaistussa raportissaan. 30×30: From Global Ocean Agreement to Protection at Sea -raportin mukaan teollisuuskalastusalukset kalastivat avomerellä yhteensä 8 487 894 tuntia vuonna 2022.
Suojeluarvoiltaan tärkeillä alueilla kalastus lisääntyi enemmän: 22,5 prosenttia.
Raportti kertoo myös, kuinka valtamerten ekosysteemejä rasittavat yhä enemmän meriveden lämpeneminen, happamoituminen, hapen väheneminen, muovi ja muut saasteet. Uusi, vielä toistaiseksi toteutumaton uhka on syvänmeren kaivostoiminta.
Lisäksi raportti hahmottelee ne poliittiset toimet, jotka ovat välttämättömiä, jotta YK:n mertensuojelusopimuksen mahdollistamat suojelualueet voidaan perustaa.
“Jokainen haaskattu hetki pahentaa merten kriisiä”
Greenpeacen meriasiantuntijan Laura Mellerin mukaan suojelun alle on vuoteen 2030 asti asetettava vuosittain 11 miljoonaa neliökilometriä eli noin 32 kertaa Suomen kokoinen alue valtameriä. Näin on mahdollista saavuttaa kansainvälinen tavoite suojella vähintään 30 prosenttia merialueista vuoteen 2030 mennessä.
“Sopimus maailman merten suojelusta on historiallinen saavutus, mutta vain jos paperille kirjatut sanat muuttuvan tositoimiksi. Tärkeät alueet on rauhoitettava haitalliselta ihmisen toiminnalta kuten teolliselta kalastukselta äkkiä, jotta merten elämä saa mahdollisuuden toipua suojelualueilla. Merten elämä on monin paikoin romahduksen partaalla, ja jokainen haaskattu hetki vain pahentaa kriisiä”, Greenpeacen kansainvälistä mertensuojelukampanjaa johtava Meller sanoo.
Montrealin luontokokouksessa eli COP15:ssa joulukuussa 2022 valtiot sopivat tavoitteesta suojella vähintään 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Viime maaliskuussa YK:n kokouksessa solmittu YK:n mertensuojelusopimus puolestaan antaa työkalut tavoitteen saavuttamiseksi kansainvälisillä merialueilla.
Maaliskuun kokousta New Yorkissa seurannut Laura Meller pitää maaliskuussa syntynyttä sopimusta tämän sukupolven tärkeimpänä ympäristönsuojelusopimuksena, sillä kansainväliset aavan meren alueet peittävät lähes puolet maapallon pinta-alasta, mutta niiden suojeleminen ei ole aiemmin ollut mahdollista.
“Työtä on kuitenkin vielä paljon edessä. Toistaiseksi vasta yksi prosentti aavan meren alueista on suojeltu”, Meller sanoo.
Valtioiden on mahdollista allekirjoittaa YK:n mertensuojelusopimus YK:n yleiskokouksessa 20. syyskuuta. Tämän jälkeen käynnistyy kansallinen ratifiointi. Sopimus astuu voimaan, kun 60 valtiota on ratifioinut sen.
Greenpeace vaatii hallituksilta ennätysnopeaa toimintaa ja sopimuksen voimaansaattamista viimeistään vuonna 2025.
