Luminäytteiden keräämistä Antarktiksella 20. tammikuuta 2018. @ Christian Åslund / Greenpeace
“Voisi kuvitella, että Antarktis on koskematon ja ulottumattomissa – ja silti ihmisen toiminnan jäljet, kuten saasteet, ilmastonmuutos ja teollinen krillinkalastus, näkyvät selvästi siellä asti. Mikromuovi ja pysyvät vaaralliset kemikaalit ovat löytäneet tien kaukaisimpiinkin kolkkiin. Tämä tulva on katkaistava sen alkulähteellä. Antarktiksen pingviinit, valaat ja koko elämän kirjo tarvitsevat suuren mertensuojelualueen, jolla ne voivat kukoistaa, toipua ja sopeutua muutoksiin” sanoo Greenpeace Nordenin Arktis ja Antarktis -asiantuntija Laura Meller.
Greenpeace International julkaisi tutkimusraportin aiheesta tänään. Seitsemän kahdeksasta merenpinnasta otetusta vesinäytteestä sisälsi mikromuovia, kuten mikrokuituja (vähintään yksi mikromuovihiukkanen litran näytteessä). Lisäksi yhdeksän näytettä otettiin Manta-haavilla ja mikromuovitutkimuksia varten. Näistä näytteistä mikromuovia löytyi kahdesta. Yhdeksästä luminäytteestä seitsemässä oli havaittavia pitoisuuksia pysyviä kemikaaleja per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS). Näitä yhdisteitä käytetään yleisesti monissa teollisuuden prosesseissa ja kuluttajatuotteissa, ja ne on yhdistetty luonnonvaraisten eläinten lisääntymis- ja kehityshäiriöihin. Luminäytteet otettiin vastasataneesta lumesta, minkä perusteella kemikaalit ovat todennäköisesti peräisin ilmakehän laskeumasta.
Eteläisellä jäämerellä on tutkittu mikromuoveja varsin vähän, ja tämä tutkimus tuo uutta arvokasta tietoa saasteiden kulkeutumisesta alueelle.
“Näimme omin silmin kaikenlaista kalastusteollisuuden roskaa matkallamme Antarktikselle. Poijut, verkot ja pressut ajelehtivat jäävuorten välissä. Se oli todella surullinen näky. Keräsimme talteen mitä saimme, mutta minulle tuli todella selväksi, että suuria merialueita on rauhoitettava teolliselta toiminnalta, jotta voimme suojella Antarktiksen ihmeellistä elämää”, toteaa Greenpeace Nordenin vanhempi meriasiantuntija Frida Bengtsson.
“Muovia on nyt löytynyt kaikkialta valtameristä Arktikselta Antarktikselle ja Mariaanien haudasta asti. Muovitulva on katkaistava kiireesti, ja merten elämän turvaksi tarvitaan suuria mertensuojelualueita, kuten suurta antarktista suojelualuetta, jonka perustamista tukee yli puolitoista miljoonaa ihmistä ympäri maailman” sanoo Meller.
Näytteet otettiin Greenpeacen kolme kuukautta kestäneen tutkimusmatkan aikana Eteläisellä jäämerellä tammikuusta maaliskuuhun 2018. Tutkimusmatkan aikana Greenpeace teki tieteellistä tutkimusta myös mm. sukellusveneillä Eteläisen jäämeren pohjaan, jonka ekosysteemeistä tiedetään vasta vähän. Tutkimusmatka on osa kampanjaa, jonka tavoitteena on perustaa Eteläiselle jäämerelle maailman suurin mertensuojelualue. Se olisi yli viisi kertaa Suomen kokoinen. Suojelualueen perustamista on ehdottanut EU ja asiasta päättää Antarktinen mertensuojelukomissio (CCAMLR), joka kokoontuu lokakuussa 2018.
Lisätietoa
Laura Meller, Arktis ja Antarktis -asiantuntija (FT), Greenpeace Norden, p. 040 180 3322
Juuso Janhunen, tiedottaja, Greenpeace Norden, p. 040 482 5541
Valokuva- ja videomateriaalia muovi– ja kemikaalitutkimuksista Greenpeacen antarktisella tutkimusmatkalla: https://media.greenpeace.org/collection/27MZIFJXB12XR
Raportti Microplastics and persistent fluorinated chemicals in the Antarctic on luettavissa osoitteessa https://act.gp/AntarcticReport
Mikromuovit ovat pieniä muovihiukkasia, joiden halkaisija on vähemmän kuin 5 millimetriä. Primääriset mikromuovit valmistetaan tiettyä käyttötarkoitusta varten, esimerkiksi mikrohelmiksi kosmetiikkatuotteisiin. Sekundäärisiä mikromuovihiukkasia syntyy, kun pullojen ja muovikassien kaltaiset suuremmat muoviroskat hajoavat ajan kuluessa pienemmiksi. Mikromuovikuituja voi päätyä meriin myös vaatteista ja tekstiileistä.