Suomen kunnat voisivat säästää jopa satojatuhansia euroja vuodessa, mikäli ne puolittaisivat lihan hankinnat julkisissa ruokailuissa, tämä käy ilmi tuoreesta Kasvisruoka kannattaa – Kotimaisilla kasviproteiineilla säästöjä kuntatalouteen -selvityksestä. Esimerkiksi 30 000 asukkaan kunta voisi säästää jopa 240 000 euroa vuodessa puolittamalla lihatuotteiden käytön ja korvaamalla ne kasvisperäisillä proteiineilla.

Ruoka-alan kestävyyssirtymään erikoistunut yhtiö Ruokailo selvitti lihan puolittamisen talousvaikutuksia ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöjen Puolet parempaa -kampanjan toimeksiannosta. Selvityksen laskelmista vastaa ravitsemustieteilijä, ETM Charlotta Hyttinen. Selvityksessä tutkittu lihatuotteiden puolittaminen ja korvaaminen kasviperäisillä proteiineilla, esimerkiksi härkäpapusuikaleilla tai herneproteiinilla, tukisi myös tällä viikolla julkistettujen kansallisten ravitsemussuositusten mukaisten ruokailujen toteutumista kunnissa ja pienentäisi ruoan ympäristövaikutuksia.

“Tuoreissa ravitsemussuosituksissa todetaan, että suomalaisten tulisi syödä kasvipainotteisesti ja lisätä esimerkiksi palkokasvien käyttöä ruokailussaan. Selvityksemme osoittaa, että lihan korvaaminen kasviproteiinilla tarjoaa kunnille tilaisuuden tehdä säästöjä samalla kun suositaan kuntalaisten terveyden kannalta kestävämpää ruokaa”, Hyttinen kommentoi.

“Kuntapäättäjät voivat valita ostavatko verorahoilla leikkeleitä vai leikkipuistoja, palkkaavatko koulunkäntiavustajia vai ostavatko sikanautaa. Kuntatalouden kannalta kestävä ruoka on samalla myös ilmaston ja luonnon kannalta parempaa.”, kommentoi selvityksen tuloksia Greenpeacen ilmastoasiantuntija Olli Tiainen.

Selvityksessä laskettiin myös sitä, minkälaisia investointeja kunnat voisivat lihan vähentämisestä syntyvillä säästöillä tehdä. Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien palkkatilastoja hyödyntämällä laskettiin, mitä kunnat saisivat lihahankinnoista säästyneellä summalla. 30 000 asukkaan esimerkkikunta, joka noudattaa Suomen vuoden 2023 väestörakennetta, voisi palkata esimerkiksi neljä luokanopettajaa tai kuusi koulunkäyntiavustajaa.

“Suomessa valmistetaan vuosittain yli 380 miljoonaa julkisin varoin tuotettua ateriaa, joten kunnat voivat omalla toiminnallaan tukea kotimaisten kasvproteiinien tuottajia ja edistää maatalouden kestävyysmurrosta. Samalla se olisi kunnilta ilmastoteko”, Tiainen jatkaa. 

Lataa koko Kasvisruoka kannattaa -raportti tästä.

Lisätiedot

Olli Tiainen, Ilmasto-ja energia-asiantuntija
040 164 8606
[email protected]

Charlotta Hyttinen, ravitsemustieteilijä ETM, Ruokailo
040 769 0366