Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton vireille paneman, Suomen ensimmäisen ilmasto-oikeudenkäynnin käsittely etenee korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).
KHO pyysi tammikuussa valtioneuvostolta lausuntoa ympäristöjärjestöjen viime marraskuussa jättämään hallintovalitukseen, ja nyt ympäristöjärjestöt jättävät oman vastaselityksensä valtioneuvoston ympäristöministeriöllä teettämään lausuntoon.
Ilmastolain tavoitteena on varmistaa, että riittävät tieteenmukaiset ilmastotoimet Suomessa toteutetaan – ja että se tapahtuu oikea-aikaisesti ja oikeudenmukaisesti. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan kansalaisten on voitava luottaa lain antamaan suojaan ilmastokriisin keskellä.
“Valituksessamme on kyse kaikkien suomalaisten oikeusturvasta. Jos ilmastolakiin kirjattua velvoitetta päättää lisätoimista ei noudateta, eikä korjaavia ja riittäviä toimia tehdä ajoissa, mitä takeita suomalaisilla on, että valtio tekee oman osansa ilmastokriisin selättämisestä?”, painottaa Aho.
Ilmasto-oikeudenkäynnillä on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja se on herättänyt sekä oikeustieteellistä että kansainvälistä kiinnostusta.
”Ilmastovalituksessa on kyse paitsi tarvittavista ilmastotoimista myös ilmastolain noudattamisesta. Ilmastolain yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut parantaa kansalaisten ja eduskunnan tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi siihen on hiljattain lisätty nimenomainen valitusoikeus esimerkiksi ympäristöjärjestöille. Näihin liittyviä ilmastolain määräyksiä ei kuitenkaan käytännössä noudateta. Lain soveltamiskäytäntöjen muuttaminen on toinen valituksen keskeisistä tavoitteista”, sanoo kansalaisjärjestöjen vastaselityksen valmistelua avustanut kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi. Kulovesi on Itä-Suomen yliopiston Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskuksen CCEEL:n johtaja.
Greenpeacen ja luonnonsuojeluliiton hallintovalituksessa on kyse siitä, ettei hallitus ole tehnyt ilmastolain edellyttämää päätöstä lisätoimista lakiin kirjattuihin ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi, vaikka maankäyttösektorin hiilinielujen romahduksen myötä tavoitteiden ja toimien väliin on revennyt ammottava kuilu. Ympäristöjärjestöjen mukaan päätös tarvittavista lisätoimista olisi tullut tehdä viimeistään ilmastovuosikertomuksen antamisen yhteydessä. Kun näin ei tapahtunut, oli valtioneuvoston menettely järjestöjen mukaan lainvastainen.
“Valtioneuvostolla ja ministeriöillä on ollut viime keväästä asti aikaa päättää lisätoimista hiilinielujen korjaamiseksi. Kaikenlaisia selvityksiä ja valmisteluja on käynnistetty, mutta varsinainen ilmastolain edellyttämä päätös lisätoimista tarvitaan, jotta toimet voidaan mitoittaa riittäviksi ja jotta kansalaisten ja eduskunnan osallistumisoikeudesta voidaan pitää kiinni. Lain edellyttämä päätös tarvitaan nyt seuraavalta hallitukselta, sillä ilmastolaki velvoittaa valtioneuvostoa hallituskokoonpanoista riippumatta”, kommentoi Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Suomen tieteeseen perustuva ilmastotavoite on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.
“YK:n pääsihteeri mainitsi juuri IPCC:n arvovaltaisen ilmastoraportin julkaisun yhteydessä Suomen ilmastotavoitteen kannustavana esimerkkinä siitä, miten ilmastotieteen pohjalta tulee toimia. Tämähän on aivan huikea juttu! Nyt jos koskaan meidän on pystyttävä osoittamaan, että tavoitteista voidaan myös tehdä totta, eikä heti ensimmäisessä ylämäessä luovuteta. Hiilinieluja korjaavista toimista on päätettävä heti seuraavan hallituskauden alussa, jotta seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen mennessä meillä on myös näyttöjä siitä, miten fossiilivapaasta ja luontokestävästä hyvinvointivaltiosta tehdään totta”, Kosonen jatkaa.
Seuraavaksi KHO ottaa sekä ympäristöjärjestöjen että ympäristöministeriön laatimat vastineet käsiteltäväkseen. Ratkaisua asiassa odotetaan vielä kevään aikana.
Seuraavat Itä Suomen yliopiston Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskuksen CCEEL:in ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat avustaneet kansalaisjärjestöjä vastineen valmistelussa: Kati Kulovesi, Maiju Mähönen, Milka Sormunen, Martin Björklund, Vilja Johansson ja Otto Bruun. Vastaselityksen sisällöstä vastaavat kuitenkin vain ja ainoastaan hallintovalituksen tehneet järjestöt.
27.3. järjestetyn Ilmasto-oikeudenkäynnin mediatilaisuuden taustamateriaalit
Ympäristöministeriön lausunto ympäristöjärjestöjen hallintovalitukseen
Greenpeacen ja Sll:n vastaselitys YM:n lausuntoon
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt
Matti Kattainen, ympäristöjuristi, p. 044 778 5013, [email protected]
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, p. 050 368 8488, [email protected]
Hanna Aho, suojeluasiantuntija, p. 040 628 9495, [email protected]
Juuso Janhunen, tiedottaja, p. 040 482 5541, [email protected]
