Korkein hallinto-oikeus on ottanut Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen hallintovalituksen käsittelyyn ja pyytänyt asiasta lisäselvitystä valtioneuvostolta. Päätöstä asiasta odotetaan kevään aikana.
Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen marraskuun lopulla tekemä hallintovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen etenee Suomen ensimmäiseksi ilmasto-oikeudenkäynniksi. Korkein hallinto-oikeus on ottanut asian käsittelyyn ja pyytänyt valtioneuvostolta asiasta lisäselvitystä. Tämän jälkeen valituksen tekijöillä on mahdollisuus vastaselvitykseen valtioneuvoston lisäselvityksen pohjalta.
“Tämä on mahtava uutinen! Valituksemme etenee ja vieläpä näin nopealla aikataululla. Odotamme mielenkiinnolla, minkälaisen lisäselvityksen valtioneuvosto asiasta antaa”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen.
Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen muistuttaa, että Suomen ilmastotavoitteilla on ollut sekä kansalaisten, yritysten että puolueiden laaja tuki.
“Me suomalaiset haluamme olla osa ratkaisua ja näyttää, miten ilmastotavoitteista tehdään totta. Kansainvälistäkin mainetta kerännyt hiilineutraliustavoitteemme on kuitenkin nyt uhattuna ja ilmastolain valossa tilanne vaatii riittäviä lisätoimia. Toistaiseksi olemme nähneet lähinnä ongelman potkimista selvityksestä toiseen. Siksi velvollisuutemme ympäristöjärjestöinä on huolehtia, että lakia noudatetaan.”
Ympäristöjärjestöt jättivät hallintovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen marraskuussa 2022. Joulukuussa 2022 Tilastokeskus tarkensi vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakon tietoja vahvistaen, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Kyse ei ole vain yhden vuoden vaihtelusta, vaan maankäyttösektorin nielu on laskenut viimeisten 10 vuoden ajan. Muutosta selittävät runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen. Metsämaa on yhä nielu, mutta kooltaan vain alle neljänneksen siitä, mitä se oli vuonna 2012.
Luonnonvarakeskuksen selvitys joulukuussa toi lisätietoja sekä metsien kasvun heikkenemisen syistä että nielujen romahtamisen vaikutuksista EU:n nieluasetuksen alaisten kansallisten velvoitteiden täyttämiseen. Ilmasto-oikeudenkäynnin näkökulmasta tilannekuva ei olennaisesti muuttunut: maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on epävarmaa.
Hallitus käsitteli tilannetta jälleen joulukuussa ja tammikuussa. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä päätti 19.1.2023, että maankäyttösektorin nettonieluja vahvistavien toimien selvitys- ja valmistelutyöhön perustetaan poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä.Työryhmän alustavien tulosten on tarkoitus olla käytössä kevään hallitusneuvotteluissa.
“Ilmastolaki velvoittaa valtioneuvostoa ryhtymään riittäviin lisätoimiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Päätöksiä varsinaisista toimista on kuitenkin siirretty jatkuvasti, viimeisimpänä yli eduskuntavaalien. Onkin tärkeää, että oikeuslaitos ottaa tilanteen vakavasti ja tutkii, onko valtioneuvosto noudattanut lakia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Taustatietoja:
Ilmastolakivalitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle 28.11.2022
Tausta-aineisto ilmasto-oikeudenkäynnistä
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace
[email protected], p. 050 368 8488
Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
[email protected], p. 040 628 9495
Matti Kattainen, ympäristöjuristi, Suomen luonnonsuojeluliitto
[email protected] , p. 044 778 5013
