Greenpeace näkee Euroopan unionin Fit for 55 -ilmastopaketissa kuusi ongelmallista kohtaa, joissa epäonnistuminen voi vesittää unionin tavoitteen estää ilmastokatastrofi.
Keskiviikkona 14. heinäkuuta Euroopan komissio käynnistää virallisesti prosessin muuttaakseen ilmastotavoitteensa konkreettisiksi toimenpiteiksi. Komission esittämää toimenpidepakettia kutsutaan nimellä Fit for 55, mikä viittaa EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeseen.
Euroopan unionin tavoite on saada aikaan 55 prosentin nettovähennys päästöihin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan useita toimia talouden eri osa-alueilla.
Greenpeace pelkää, ettei komissio onnistu riittävästi leikkaamaan taloudellista tukea vahingollisilta aloilta, kuten teollisesta maataloudesta ja lentoliikenteestä. Komissio saattaa jopa rohkaista investointeja fossiiliseen kaasuun ja energiapuun käyttöön.
Ilmastokriisin pahentuessa EU:n tavoitekaan ei vastaa ilmastotieteen vaatimuksia, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. EU:n 55 prosentin nettopäästövähennystavoite vastaa 52,8 prosentin vähennystä todellisiin päästöihin energiantuotannosta, liikenteestä ja teollisesta maataloudesta.
Komission 14. heinäkuuta julkistamaan pakettiin kuuluu useita eri EU-lainsäädännön osia: energiatehokkuusdirektiivi, taakanjakoasetus, uusiutuvan energian direktiivi, päästökauppajärjestelmä, energiaverodirektiivi, maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussäädökset ja hiilitullimekanismi.
Uusiutuva energia ja biomassa
EU:n tavoite uusiutuvan energian osuudelle lämmityksessä ja sähköntuotannossa näyttää jäävän alhaiseksi – lähemmäksi 40 kuin ilmastotieteen tukemaa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kysymys siitä, kuinka paljon tukeudutaan energiapuuhun, on kiistanalainen. Sadat tutkijat ovat vaatineet EU:ta sulkemaan energiapuun pois uusiutuvan energian tavoitteesta luontokadon ja tuhoavan ilmastovaikutuksen takia.
Greenpeace ja muut ympäristöjärjestöt vaativat, että komissio poistaa metsästä korjatun energiapuun uusiutuvan energian tavoitteesta. Komission tulisi hyväksyä vain todellisten teollisuuden sivuvirtojen käyttö energiantuotannossa.
Viimeaikaiset vuodot komission suunnitelmista osoittavat, että komissio suunnittelee vain kosmeettisia parannuksia nykyisiin kriteereihin, kuten luonnonmetsien käytön sulkemista ulos biomassan tuotannosta. Komission suunnitelmien mukaan suurin osa Euroopan metsistä saisi jäädä energiapuun tuotantoon. Uusi Alankomaiden Greenpeacen raportti osoittaa, kuinka samanlaiset biomassakriteerit Alankomaissa ovat johtaneet metsätuhoon Virossa, joka on EU:n toiseksi suurin pellettien viejä.
Päästökompensaatio (lulucf)
Kun EU pyrkii kohti nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä, yhä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hiiltä saadaan pois ilmakehästä. Komission uusien toimenpiteiden odotetaan perustuvan vahvasti maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsiin. Näitä toimia kutsutaan lulucf-asetukseksi.
Maankäytölle, maankäytön muutoksille ja metsälle on tulossa uudet tavoitteet. Niillä suojeltaisiin tärkeitä hiilinieluja, kuten metsiä ja turvemaita, mutta ne voidaan myös vesittää laskentasäännöillä kuten nykyiset tavoitteet. Viimeaikaiset vuodot osoittavat, että pyrkimykset päästöjen kompensointiin voivat toimia sumuverhona riittämättömille toimille kasvavien päästöjen leikkaamiseksi muualla, kuten teollisessa karjataloudessa ja muilla sektoreilla, joita taakanjakomekanismi koskee.
Autot
Komissio harkitsee uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettamista vuoteen 2035 mennessä. Greenpeacen selvityksen mukaan tämä olisi seitsemän vuotta liian myöhään, varsinkin jos samalla ei tehdä toimenpiteitä auton käytön vähentämiseksi ja siirtymiseksi laajasti joukkoliikenteeseen, erityisesti juniin, ja polkupyöräilyyn.
Maantieliikenteen ottaminen mukaan päästökauppaan ei myöskään takaisi riittäviä päästövähennyksiä.
Lentoliikenne
Lentoyhtiöt hyötyvät edelleen monista markkinoita vääristävistä eduista, kuten kerosiinin verohelpotuksista, kansainvälisten lentolippujen arvonlisäverottomuudesta, päästöoikeuksien ilmaisjaosta sekä valtiontuesta, erityisehtoisista lainoista ja pelastuspaketeista. Lentomatkustaminen on kuitenkin saastuttavin ja epätasa-arvoisin tapa matkustaa.
Komission odotetaan uudelleenarvioivan kerosiinin verohelpotuksia osana energiaverodirektiiviä. Matala veroprosentti, myöhäinen voimaanastuminen ja sarja poikkeuksia – kuten rahtiliikenne ja liikelennot – uhkaavat kuitenkin viedä tehon toimenpiteiltä.
EU:n ulkopuolelle suuntautuvien kansainvälisten lentojen saaminen mukaan päästökauppaan ei ole todennäköistä. EU on siten menettämässä mahdollisuuden ohjata maailmanlaajuista lentoliikennettä. EU:n sisäiset lennot ovat jo päästökaupan piirissä, mutta lentoyhtiöt hyötyvät mittavasta päästöoikeuksien ilmaisjaosta.
Greenpeace vaatii EU:lta välittömiä toimia lentoliikenteen vahinkojen lopettamiseksi. Lyhyet lentoreitit on lopetettava siellä, missä on vaihtoehtoisia kulkutapoja. Rautatieliikenteeseen on investoitava enemmän ja lentoyhtiöiden henkilökunnalle on taattava oikeudenmukainen siirtymä muihin ammatteihin. Biopolttoaineiden käyttö tai paluu koronapandemiaa edeltävään lentomatkustamiseen ei ole realistinen vaihtoehto.
Päästökauppa
Viimeaikainen vuoto osoittaa, että komissio suunnittelee luovansa erillisen hiilimarkkinan muun muassa rakennuksille ja maantieliikenteelle. Tähän liittyy kuitenkin sosiaalisia riskejä, mutta takeita merkittävälle ilmastovaikutukselle ei ole. Uusi hiilimarkkina ei anna autoilijoille mahdollisuutta ennustaa polttoaineen hintaa, ja vähätuloiset kotitaloudet voivat joutua vaikeuksiin. Kohtuuttomasti maksamaan voi joutua tulotason tai kotipaikan mukaan samalla, kun lentoyhtiöt ja raskas teollisuus hyötyy päästökaupan ilmaisjaosta.
Komission suunnitelma ei kata päästökaupan suurimpia ongelmia: hiilen lattiahintaa ja ilmaisjakoa. Paperilla päästökaupan piti palkita parhaiten toimivia yrityksiä, mutta todellisuudessa merkittävä osa teollisuudesta on voinut kustannuksetta esittää kompensoivansa päästönsä.
Hiilitullit
Komissio on kehittämässä suunnitelmia hiilitullijärjestelmälle (Carbon Border Adjustment Mechanism CBAM) estääkseen hiilivuotoa, eli yritystoiminnan siirtymistä maihin, joissa on löysemmät päästörajoitukset. Viimeaikaisen vuodon mukaan odotettavissa on päästöihin perustuvia kustannuksia tiettyjen tuotteiden tuonnille. Tällaisia olisivat sementti, teräs ja sähkö. Laskelma ottaisi huomioon suorat ja epäsuorat päästöt, kuten tuotteen valmistamiseen tarvittavan sähkön päästöt. Tavoitteena on asteittain korvata hiilivuodon estäminen päästökaupan ilmaisjaolla hiilitullimekanismilla. Vuodon mukaan kumpikin järjestelmä olisi jonkin aikaa käytössä rinnakkain.
Koska hiilitullijärjestelmä koskisi vain tiettyjä aloja, sen kattavuus jää pieneksi. Komissio aikoo kuitenkin tarkastella siirtymäkauden jälkeen tilannetta ja harkitsee mahdollisesti hiilitullijärjestelmän laajentamista.
Vuodon mukaan suunnitelmissa on kuusi eri vaihtoehtoa hiilitullijärjestelmälle. Jos se toteutetaan yhdessä muiden voimakkaiden ilmastotoimien kanssa, siitä saattaa tulla tehokas työkalu ilmastoa tuhoavien tavaroiden ja palveluiden kaupan hillitsemiseksi. Riskinä on, että huonosti suunniteltu hiilitulli voi kohtuuttomasti rasittaa alempia tuloluokkia ja köyhiä maita, joiden vastuu ilmastokriisistä on muita pienempi. Komission luonnoksessa on lista maista, joita hiilitullit eivät koske. Vaarana on, että lista suosii maita, joilla on kauppasopimuksia EU:n kanssa, eikä se huomioi muita kehittyviä maita.
Greenpeace vaatii, että hiilitullien tuotot käytetään nopeaan ja oikeudenmukaiseen siirtymään nettonollapäästöihin EU:ssa. Vuodettu suunnitelma osoittaa kuitenkin, että suurin osa tuotoista menee EU:n budjettiin ilman, että niitä korvamerkitään ilmastotoimiin.
Lisätietoja:
Juha Aromaa, apulaismaajohtaja, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Norden, puhelin 050 368 8488 (paikalla 12.7. alkaen)
Sini Eräjää, metsä- ja maatalousasiantuntija, Greenpeace EU Unit, puhelin +32 4 7697 5960 (maa- ja metsätalouskysymykset)
Greenpeace EU Unit, lehdistöpalvelu, puhelin +32 2 274 1911