Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päättänyt jättää tutkimatta Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen hallintovalituksen ilmastolain rikkomisesta. Perusteluissa kuitenkin korostuu se, että valtioneuvoston toimien lainmukaisuus jäi tutkimatta tässä vaiheessa. Päättäjien passiivisuuden jatkuminen voikin avata tien uuden valituksen tutkinnalle. Päätöksen valossa valtioneuvoston, eli tulevan hallituksen, tulee osoittaa, että sillä on aikomus toimia riittävän nopealla aikataululla niin, että ilmastolain tavoitteet ja velvoitteet saavutetaan. 

“Päätös on historiallinen ja korostaa sitä, että ilmastolailla on hampaat. Sen toteutus tulee ottaa vakavasti. Hallintovalitustamme ei tutkittu nyt, mutta ratkaisu avaa oven sille, että mikäli valtioneuvoston toiminta osoittaa, ettei sillä ole aikomustakaan tehdä asianmukaisia päätöksiä ilmastolaissa esitettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla, vastaava hallintovalitus voisi johtaa KHO:n tutkintaan myöhemmin”, sanoo ympäristöjuristi Matti Kattainen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Päätöksen perusteluissa korostuu, miksi KHO “ei tässä vaiheessa” voi tutkia valitusta. KHO:n enemmistön mielestä viime vuoden ilmastovuosikertomus ei ollut valtioneuvostolle vielä viimeinen hetki ryhtyä riittäviin lisätoimiin hiilinielujen romahduksen korjaamiseksi, sillä “mahdollisten lisätoimien tarpeellisuuden arviointiaika on ollut uuden ilmastolain tultua voimaan varsin lyhyt”.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös syntyi kuitenkin tiukimman mahdollisen äänestyspäätöksen tuloksena, äänin 3–2, sillä kaksi tuomaria näki, että kyseessä oli valituskelpoinen päätös jo nyt. 

“Uuden hallituksen pitää tehdä riittävät päätökset, joilla Suomi saavuttaa ilmastolakiin kirjatun tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 sekä EU-velvoitteet, joiden aikataulut tulevat vastaan jo paljon nopeammin. Hiilinielut on korjattava ja liikenteen sekä maatalouden riittävät päästövähennykset turvattava. Jos valtioneuvosto laiminlyö ilmastolain toteutuksen, palaamme asiaan ympäristön edunvalvojina. Tähän KHO:n ratkaisu antaa vahvat perusteet”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.

Erityisen merkittävää KHO:n perusteluissa on, että KHO:n mukaan “perusoikeuksien turvaamistarve ja kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta olennaisessa ilmastonmuutoksen hillinnässä tulee kuitenkin ottaa erityisesti huomioon arvioitaessa julkisen vallan velvollisuutta turvata ihmisoikeudet ja perusoikeudet. Tämä saattaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain esitöissä ilmaistulla tavalla edellyttää valitusoikeutta myös tilanteessa, jossa varsinaista hallintopäätöstä ei ole tehty.”

“Ilmasto-oikeudenkäynneistä on tullut kansainvälisesti vahvoja muutoksen ajureita. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös osoittaa, että myös Suomessa kansallinen ilmastolaki ja yleislainsäädäntö mahdollistavat tuomioistuimille roolin ilmastokriisin pysäyttämisessä kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Lue lisää:

KHO:n päätös järjestöjen hallintovalitukseen:
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1685961608803.html

Järjestöjen vastaselitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle 27.3.2023: https://www.sll.fi/app/uploads/2023/03/SLL-JA-GP_-Vastaus-KHO-vastaselityspyynto%CC%88o%CC%88n-27.3.2023.pdf 

Hallintovalitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle 28.11.2022: https://www.sll.fi/app/uploads/2022/11/Ilmastolakivalitus-korkeimmalla-hallinto-oikeudelle-28.11.2022.pdf 

Taustabriiffi toimittajille Suomen ensimmäisestä ilmasto-oikeudenkäynnistä 28.11.2022: https://www.sll.fi/app/uploads/2022/11/ToimittajabriiffiFINAL.pdf 

Lisätiedot

Kaisa Kosonen, ilmastovastaava
[email protected]
+358 50 368 8488

Juuso Janhunen, tiedottaja
[email protected]
+358 40 4825541