Greenpeace on pettynyt hallitusohjelman sisältöön ilmasto- ja luontoratkaisujen osalta. Tavoitteista pidetään kyllä kiinni paperilla ja vihreän siirtymän huikeat mahdollisuudet tunnistetaan, mutta riittävät toimet tavoitteisiin pääsemiseksi puuttuvat. Konkretian puute on erityisen räikeä luontotavoitteiden osalta.
“Orpon hallitus tekee Suomesta viherpesun kärkimaan, ellei ilmasto- ja luontotavoitteiden tueksi saada ensi tilassa konkretiaa. Nyt helpot hommat hoidetaan, mutta kipukohdat lähinnä tunnistetaan ja niiden ympärillä tanssahdellaan ilman suoraselkäisiä päätöksiä. Hallitusohjelman sisäinen ristiriitaisuus syö Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja kasaa väistämättä edessä olevia päätöksiä ja niiden kustannuksia tulevaisuuteen”, suomii Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen.
Kaikkein heikoimmalle hallitusohjelmassa jää Suomen luonnon puolustaminen. Ennen vaaleja puolueet lupasivat juhlavasti puolustaa Suomen vesiä, metsiä ja soita ja pysäyttää luontokadon, mutta hallitusohjelmassa lupaukset jäävät lunastamatta.
“Luonnonsuojelun osalta hallitusohjelman anti jää erittäin köyhäksi. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Orpon hallituksen ohjelmassa sitoumus 30 % suojelusta loistaa poissaolollaan kuin hömötiainen talousmetsässä. Päin vastoin hallitusohjelma linjaa, että kokonaispinta-alaan perustuvat suojelutavoitteet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Tämä on täysin käsittämätöntä”, Sipiläinen jatkaa.
Onko Orpo pettämässä vaalilupauksensa vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta?
Ennen vaaleja tuleva pääministeri Petteri Orpo sitoutui suojelemaan valtion jäljellä olevat vanhat metsät. Hallitusohjelmasta tämä lupaus löytyy, mutta se on tehty ehdolliseksi uusien kansallisten kriteerien laatimiselle. Tosiasiassa suojelupäätöksiä on tehtävissä heti, olemassaolevien kriteerien pohjalta, kuten Säätytalolla kuultavana käynyt Luontopaneelin puheenjohtaja korosti.
Erityisen huolestuttavaa on, että suojelutavoitteen toteuttamiseen ei varauduta alentamalla metsähallituksen hakkuita, vaan päinvastoin linjataan, että hakkuut valtion mailla pidetään ennallaan tai niitä pyrittäisiin jopa kasvattamaan “maltillisesti”.
“Valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu vaatii päätöksiä, ei lisää selvityksiä. Orpon henkilökohtaisesti tekemän lupauksen painoarvo päästään mittaamaan jo tulevana syksynä, kun hallitus linjaa metsähallituksen omistajaohjauksesta. Päätökset vanhojen metsien suojelusta ja valtion metsien hakkuutasoista on tehtävä tiede, ei metsäteollisuuden kapea etu edellä”, painottaa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
“Oletus siitä, että voimme pitää hakkuumäärät nykyisellään tai jopa kasvattaa niitä ja samalla saavuttaa ilmasto- ja luontotavoiteet on mahdoton yhtälö. Liikahakkuut tulevat suomalaisille kalliiksi ja hakkuutasojen kohtuullistaminen on kaikista yksinkertaisinta aloittaa yhteisistä metsistämme”, toteaa Kosonen.
Orpon hallitusohjelma puhuu kauniisti suomalaisesta luonnosta. Ohjelmasta puuttuvat kuitenkin lähes täysin keskeisimmät keinot, joilla luontokato saadaan pysähtymään.
“Jotta luontokato saadaan pysähtymään, metsien vapaaehtoisen suojelun ja muun suojelutyön rahoitus on moninkertaistettava. Tähän ei kuitenkaan ohjelmassa sitouduta. On myös selvää, että luonnolle on säädettävä ilmastolain kaltainen luontolaki, jonka avulla luontokadon pysäyttämisestä tehdään velvoittavaa”, Kosonen sanoo.
Hiilelle hinta myös maankäyttösektorilla?
Positiivista hallitusohjelmassa on, että nieluongelmaa ei lakaista maton alle, vaan nielujen keskeinen rooli Suomen ilmastopolitiikan kipukohtana tunnistetaan. Orpon hallitus lupaa vahvistaa metsä- ja maaperänieluja ja vähentää maaperäpäästöjä vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, laajentaen ja tehostaen olemassa olevia keinoja. Päästövelan lyhentämisohjelma laadittaisiin vuoden 2024 loppuun mennessä.
“Hiilinielujen korjaaminen vaatii toimia välittömästi, joten konkreettisia askelia on otettava jo tänä vuonna ja keinotkin ovat jo tiedossa ja moneen kertaan selvitetty. Keskeisintä on hakkuutasojen maltillistaminen ja turvemaiden ilmastokestävä käyttö. On lupaava signaali, että Orpon hallitus haluaa kehittää hiilipäästöjen ja -nielujen hinnoittelua ja markkinoita, sillä toistaiseksi tämä ohjaus on maankäyttösektorilta puuttunut”, Greenpaecen maajohtaja Touko Sipiläinen toteaa.
Lisätiedot:
Touko Sipiläinen, maajohtaja
040 239 4404
[email protected]
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija
050 368 8488
[email protected]
