Helsingin käräjäoikeus on päättänyt jättää Greenpeacen aktivistit tuomitsematta rangaistukseen mielenosoituksesta Venäjän hyökkäyssodan rahoittamista vastaan. Päätöstä voidaan pitää merkittävänä, sillä se tunnistaa aktivistien moraalisen velvollisuuden toimia, sekä mielenosoituksen “sinänsä hyväksyttävät” päämäärät. Suomi ostaa Venäjältä yhä fossiilienergiaa noin kymmenellä miljoonalla eurolla joka kuukausi.
“Mielestäni oikeuden päätös korostaa entisestään, miten ristiriitaista ja väärin on se, että Suomi rahoittaa Venäjän hyökkäyssotaa fossiilituonnilla. Kerroin oikeudessa, että moraalinen velvollisuuteni oli olla pysäyttämässä hiililaivaa, enkä usko, että monikaan ihminen nyt tai tulevaisuudessa tuomitsee tätä tekoa“, sanoo Greenpeacen aktivisti Nadja Uusiperhe.
Yhdeksän Greenpeacen aktivistia osoitti mieltään vuosi sitten, 5. huhtikuuta 2022, energiayhtiö Helenin Salmisaaren hiilivoimalan laiturilla Helsingissä ja esti venäläisen hiililastin purkamisen. Hiililasti saapui Salmisaareen vain päivä Butšan siviilien joukkomurhan paljastumisen jälkeen.
Helsingin käräjäoikeus päätti torstaina 3. toukokuuta annetussa ratkaisussaan jättää Greenpeacen aktivistit tuomitsematta rangaistukseen. Tuomiosta on luettavissa, että käräjäoikeus hyväksyi, että aktivisteilla oli moraalinen velvollisuus toimia ja totesi, että toiminnalla oli hyväksyttävä päämäärä, mielenosoitus oli rauhanomainen ja vahinko vähäinen. Myös aktivisteilta takavarikoidut kiipeilyvälineet palautetaan.
Helsingin käräjäoikeus kirjoittaa päätöksessään: “Huomioiden erityisesti Butšan tapahtumien vaikutus vastaajiin, vastaajien toiminnallaan tavoittelemat sinänsä hyväksyttävät päämäärät sekä myös toiminnan rauhanomaisuus ja toiminnasta aiheutuneiden vahinkojen vähäisyys
käräjäoikeus katsoo, että vastaajien syyksi luetut rikokset ovat tekoihin ja tekijöihin liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavia. Käräjäoikeus jättää vastaajat rikoslain 6 luvun 12 §:n 3 kohdan nojalla rangaistukseen tuomitsematta.”
“Helsingin käräjäoikeuden päätöstä voi pitää historiallisena. Suomi rahoittaa yhä Venäjän sotaa fossiilisen energian tuonnilla miljoonilla euroilla kuussa. Tämä moraalinen ristiriita aiheuttaa voimakkaan velvollisuuden toimia, jonka myös käräjäoikeus on nyt päätöksessään tunnistanut. Toivon todella, että tuontia jatkavissa Gasumissa, Outokummussa ja SSAB:llä ollaan kuulolla ja ryhdytään asianmukaisiin toimiin fossiilituonnin pysäyttämiseksi”, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen.
Suomeen tuotiin melkein kahdella miljardilla eurolla venäläistä fossiilienergiaa sodan ensimmäisenä vuotena
Sodan ensimmäisen vuoden aikana Suomeen tuotiin 1,9 miljardin euron arvosta fossiilienergiaa Venäjältä, selviää tullin ulkomaankauppatilastosta. Fossiilienergian eli hiilen, kaasun ja öljyn vienti on ollut Venäjän talouden selkäranka. Venäjä rahoittaa fossiilikaupalla hyökkäyssotaansa ja sotarikoksiaan Ukrainassa.
Reilussa vuodessa Suomi on tukenut Ukrainaa hieman yli miljardilla eurolla, ulkoministeriön tilastot kertovat.
Venäläistä kivihiiltä ei enää tällä hetkellä tuoda Suomeen, mutta fossiilikaasu ei ole EU:n pakotelistalla. Suomeen tuodaan viimeisimpien saatavilla olevien tilastojen mukaan venäläistä fossiilikaasua yhä lähes 10 miljoonalla eurolla joka kuukausi.
Outokumpu ja SSAB ostavat yhä venäläistä fossiilikaasua
Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan nesteytetyn maakaasun tuonnissa ei ole tapahtunut viime vuoden kesäkuun jälkeen merkittävää muutosta. Näin siitä huolimatta, että omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sanoi viime vuoden elokuussa Helsingin Sanomille, että venäläisen lng:n tuonnin on loputtava.
Suomen valtionyhtiö Gasum on tuonut nesteytettyä maakaasua eli lng:tä Venäjältä Suomeen kesäkuusta lähtien keskimäärin noin 10 miljoonalla eurolla kuukaudessa. Outokumpu ja SSAB ostavat kaasua Gasumilta.
“Sotaa on nyt käyty yli vuoden, eikä Suomi ole onnistunut katkaisemaan kaasurahavirtaa Venäjälle. Säätytalolla neuvottelevan tulevan hallituksen on tehtävä se, missä edellinen hallitus epäonnistui. Venäläisen fossiilienergian tuonnille on saatava täyskielto”, Touko Sipiläinen sanoo.
Esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua kielsivät venäläisen fossiilikaasun tuonnin jo vuoden 2022 keväällä, Iso-Britannia vuoden 2023 tammikuussa.
Greenpeace vaatii kaiken fossiilisen energian tuonnin lopettamista Venäjältä, ja etenemistä nopeasti kohti kaikista fossiilisista vapaata yhteiskuntaa.
Kuvia huhtikuun 2022 mielenosoituksesta vapaasti median käyttöön
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Touko Sipiläinen
Maajohtaja
044 239 4404
[email protected]
Mari Vaara
Tiedottaja
040 751 7957
[email protected]
