Viime marraskuun 17. päivänä saimme hienoja uutisia ympäristöministeriöstä: Evosta tehdään kansallispuisto. Tämä upea uutinen oli lähtölaukaus Suomen ensimmäisen tiedekansallispuiston luomiseksi. Nyt ollaan alkutaipaleella, ja mahdollisuudet hyvään lopputulokseen ovat käsissämme.
Evon suojelua ja tiedekansallispuistoa ovat ajaneet niin Greenpeacen lisäksi muut ympäristöjärjestöt, Helsingin yliopisto ja paikalliset luontoyrittäjät. Yli 18000 metsien ystävää allekirjoitti vetoomuksen Evon suojelemiseksi.
Evon alueella on yhteensä 22 000 hehtaaria metsää. Perustettavan tiedekansallispuiston osuus olisi noin 5 000-8 000 hehtaaria, josta huomattava osa on jo suojeltu. Kansallispuisto turvaisi Evon alueen arvokkaimpien metsien kytkeytymisen ja muodostaisi näin yhtenäisen vanhan metsän alueen. Siten voisimme säästää metsät tuleville sukupolville sekä alueen lajistolle.
Ympäristöministeriö aloitti hankkeen maaliin viemisen perustamalla työryhmän, jonka tavoitteena on tarkentaa, millainen alueesta tulee. Asialistalla ovat puiston rajaus ja erilaisten toimintojen määrittäminen alueella. Valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan varadekaani Atte Korhola. Ympäristöjärjestöjä edustaa Greenpeace ja vapaaehtoisemme Hanna Rosti, joka on ollut hankkeen aktiivisia liikkeellepanijoita. Evon pelastamisen ja kehittämisen lisäksi hän on perehtynyt tutkimustyössään pikkugalagoihin – kädellislajiin joka löydettiin Keniasta vasta vuonna 2018.
Evon tiedekansallispuistohanke on herättänyt myös väärinkäsityksiä. Kansanedustaja Hilkka Kemppi järjesti Evon tiedekansallispuistoaloitetta oman keskustelutilaisuuden. Joulukuussa hän myös jätti kirjallisen kysymyksen ympäristöministeri Krista Mikkoselle, jossa hän puuttuu metsästykseen, metsänhoitoon, koulutukseen ja maankäyttöön.
Evon retkeilyalueen vieressä sijaitsevaa noin 2000 hehtaarin opetusmetsää ei ole suunniteltu otettavaksi kansallispuiston rajaukseen. Kansallispuisto ei myöskään uhkaa jokamiehenoikeuksia. Siellä saa vaikkapa marjastaa ja sienestää. Alue on jo nyt retkeilyaluetta, jossa leiriytymistä ja tulentekoa ohjataan.
Etelä-Suomen metsistä on suojelematta 97 prosenttia. Jokainen hehtaari, jolla voimme vielä pelastaa suomalaisen luonnon monimuotoisuutta, on äärimmäisen arvokas. Evolla on mahdollisuus säästää jälkipolville ja hämäläismetsien lajeille poikkeuksellisen suuri yhtenäinen kokonaisuus, vieläpä kehittämällä aivan uutta tapaa jakaa ja tuottaa tieteellistä tietoa ja virkistystä.
Kiitos metsien ystäville tuesta Evon säästämiseksi
Teidän ansiostanne Evon tiedekansallispuistosta on tulossa hieno saavutus. Valmistelevan työryhmän esityksen pitäisi olla valmis syksyllä 2021. Pidämme teitä ajan tasalla!
