Kuva: Jani Sipilä / Greenpeace. © Jani Sipilä
Tänäkin kesänä luonnoltaan ainutlaatuisia metsiä uhkaa kadota hakkuissa ympäri Suomen. Vetoamme Suomen metsäjätteihin: sitoutukaa olemaan ostamatta puuta luonnonmetsistä.
Miksi ainutlaatuisia luonnonmetsiä yhä hakataan Suomessa, vaikka niitä on häviävän vähän jäljellä? Koska niistä hakattu puu menee kaupaksi. Suomen kolmella metsäjätillä olisi mahdollisuus tehdä oikeasti vastuullisia päätöksiä, ja lopettaa luonnonmetsistä hakatun puun ostaminen.
Miksi luonnonmetsästä ei saa ostaa puuta?
Luonnonmetsät ovat lajirikkaita vanhoja metsiä, jotka ovat luonnoltaan köyhempien talousmetsien hallitsemassa Suomessa valitettavan harvinaisia. Ne tarjoavat elinympäristöjä hakkuiden takia vähentyneille uhanalaisille lajeille, jotka eivät talousmetsissä pärjää. Esimerkiksi monet uhanalaistuneet linnut, jäkälät ja sienilajit tarvitsevat näitä metsiä.
Kun luonnonmetsä hakataan, useat lajit menettävät elinympäristönsä. Hakkuiden tilalle istutettu puupelto ei korvaa luonnonmetsää. Ainoa keino luonnonmetsien ekosysteemin ja lajien säilymiseen onkin metsien suojelu.
Metsäyhtiöt peittelevät jälkiään ja kaunistelevat totuutta
Metsäyhtiö UPM:llä, Metsä Groupilla ja Stora Ensolla olisi varaa huolehtia, että puuta käytetään vastuullisesti. Läpinäkyvän ja kestävän toiminnan sijaan olemme usein todistaneet aivan muuta: ei ole ollenkaan harvinaista, että luonnonmetsistä hakatut puupinot jätetään kokonaan merkitsemättä mainehaitan pelossa.
Metsäyhtiöt pyrkivät kaunistelemaan totuutta myös viestinnässään.
UPM väittää nettisivuillaan, että yhtiön liiketoiminta perustuu metsien jatkuvaan kasvuun ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen. Stora Enso toteaa, että “meillä on vastuu turvata monimuotoisuutta kaikissa toimissamme”. Metsä Group kertoo, että “metsätöissämme ekologiset luontoarvot huomioidaan aina!”
Samaan aikaan tutkijat kertovat, että hakkuut ovat suurin syy Suomen metsäluonnon katoamiselle. Metsäjätit ja tutkijat kertovat metsistämme siis täysin ristiriitaisia asioita.
Metsä Group on pian avaamassa Kemiin maailman suurimman havusellua tuottavan sellutehtaan. Jättitehdas tulee lisäämään puun kulutusta jopa 4,5 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Suomen ainutlaatuinen luonto on siten yhä suuremmassa vaarassa joutua tuhlatuksi selluksi ja kertakäyttötuotteiksi.
Metsä Group osti puut.
Metsä Groupin toimitusjohtaja Ilkka Hämälä on haastatteluissa todennut, ettei Kemin uusi suursellutehdas tarvitse puuta valtion vanhoista metsistä.
Olisiko aika laittaa pohdinta käytäntöön?
Puun ostaminen hakatusta luonnonmetsästä on räikeässä ristiriidassa yhtiöiden monimuotoisuuspuheiden kanssa.
Nämä luonnonmetsät ovat juuri nyt hakkuu-uhan alla
Vaikuttaa siltä, että Metsähallitus on aloittamassa jo tänä kesänä hakkuut kolmessa arvometsässä Nurmeksessa: Salmivaaran luonnonmetsässä, Haapavaaran luonnonmetsässä sekä Peurajärven luonnonmetsässä. Metsät kartoittaneen Luonnonmetsä-työryhmän mukaan nämä ovat luontoarvoiltaan ainutlaatuisia metsiä, jotka tulisi saada nopeasti pysyvään suojeluun. Tiedot on välitetty Metsähallitukselle, joka ei ole suostunut peruuttamaan hakkuusuunnitelmiaan.
Nurmeksen Salmivaaran luonnonmetsien mäntyluontoarvot ovat poikkeuksellisen suuret. Metsissä esiintyy satojen vuosien ikäisiä aihkeja, keloja ja ikivanhoja järeitä mäntymaapuita. Osa metsistä on todellisia ikimänniköitä. Luontokartoittajat tekivät hakkuusuunnitelman alueelle maastokäynnin vuoden 2020 elokuussa. Alueella havaittiin uhanalaisia ja vanhojen metsien lajeja: yhteensä 61 vaarantuneen, 36 silmälläpidettävän ja 10 vanhojen metsien indikaattorilajin esiintymää. Vanhojen metsien linnuista tavattiin erittäin uhanalainen hömötiainen, vaarantunut töyhtötiainen ja alueellisesti uhanalainen kuukkeli.
Toinen hakkuu-uhan alla oleva metsä on Peurajärven luonnonmetsä. Se sijaitsee Hiidenportin kansallispuiston ja Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueen välissä, joten metsän merkitys ekologisena yhteytenä on suuri. Etenkin rannoilta löytyy satojen vuosien ikäisiä aihkimäntyjä ja keloja, ja luontokartoittajat ovat löytäneet alueelta useita uhanalaisia lajeja.
Valitettavasti myös Suomussalmella sijaitseva Karttimonjoen luonnonmetsä on yhä hakkuu-uhan alla. Nämä metsät ovat vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia metsiä joissa on runsaasti lahopuuta ja uhanalaisten lajien esiintymiä. Ne ovat osa aiemmin myös Metsähallituksen kartoilla ekologisiksi yhteyksiksi merkittyä vanhojen metsien ketjua, joka yhdistää suomalais-venäläisen Kalevala-puiston suojelualueet toisiinsa.
Karttimonjoen luonnonmetsän hakkuut pysäytettiin jo vuonna 2021, jonka jälkeen Metsäliike vahti aluetta hakkuiden varalta useita kuukausia. Tänä talvena Greenpeacen kiipeilijät asettivat arvometsän puihin köysiä hakkuiden ennaltaehkäisemiseksi. Metsähallitus ei ole vieläkään suostunut luopumaan hakkuusuunnitelmistaan alueella.
Myös Puolangalta löytyy hakkuu-uhan alla oleva luonnonmetsä. Heinilamminkankaan luonnonmetsä on erinomainen esimerkki vanhasta mäntymetsästä, jossa on säilynyt mäntylajistolle välttämätön järeän mäntylahopuun jatkumo näihin päiviin saakka. Vain muutaman tunnin kävelyllä luontokartoittajat löysivät metsästä useita uhanalaisia ja vanhojen metsien lajeja: yhteensä 50 vaarantuneen, 54 silmälläpidettävän ja 19 vanhojen metsien indikaattorilajin esiintymää.
Metsähallitus on siis hakkaamassa useita luonnonmetsiä, vaikka Suomi on sitoutunut suojelemaan viipymättä ne metsät, joiden oletetaan täyttävän EU:n biodiversiteettistrategian asettamat vanhojen metsien kriteerit.
Suojelupäätöksiä odotellessa vetoamme metsäyhtiöihin: älkää ostako puuta näiden korvaamattomien metsien hakkuista.