Jo usean vuoden ajan Ruotsin valtion metsäyhtiö Sveaskog on hakannut vanhoja metsiä saamelaisalueella Muoniossa, eikä saamelaisille ole annettu mahdollisuutta alkuperäiskansojen oikeuksien mukaiseen neuvotteluun hakkuista. Helmikuussa Muonion saamelaisten kamppailu hakkuita vastaan alkoi tuottaa tulosta. Greenpeace ja moni muu järjestö tukee saamelaisten kamppailua.
Muonio on muutakin kuin kunta Lapin maakunnassa. Tornionjoen länsipuolella Muonio sameby on osa Saamenmaata – tosin kartassa mainitaan vain valtio nimeltä Ruotsi ja siellä kunta nimeltä Pajala, jossa Muonio sameby sijaitsee.
Saamelaisten oikeus laidunmetsiinsä on ollut pitkään kiivaan keskustelun aiheena Suomessakin, vaikka lupaavia askeleita asian ratkaisemiseksi Saamenmaan Suomen valtioon kuuluvassa osassa on saatu aikaan. Ruotsin puolella juuri Muoniossa uhka saamelaisalueen metsille on hyvin ajankohtainen.
Koko syksyn ja alkutalven Greenpeace partioi Muonio samebyssä 15 metsäalueella, joille valtion metsäyhtiö Sveaskog on tehnyt hakkuuilmoituksen.
Jo usean vuoden ajan Sveaskog on hakannut vanhoja metsiä saamelaisalueella, eikä saamelaisilla ole ollut mahdollisuutta alkuperäiskansojen oikeuksien mukaiseen neuvotteluun hakkuista Sveaskogin kanssa. Useat poronhoidolle tärkeät metsät ovat kadonneet ilman että saamelaiset olisivat voineet mitenkään vaikuttaa asiaan.
Muonio samebyn hallitus kirjoitti Sveaskogille viime vuoden huhtikuussa ja vaati, että avohakkuut alueella lopetetaan, kunnes on saatu aikaan virallinen yhteistyömenettely hakkuusuunnitelmien käsittelemiseen. Greenpeace asettui tukemaan saamelaisten oikeutettua vaatimusta.
Saamelaisten tueksi on talven aikana tullut Greenpeacen lisäksi useita järjestöjä ja ryhmiä, kuten Fältbiologerna, Skydda Skogen, Skogsupproret ja Amnesty. Syksyllä Greenpeace International teki Sveaskogista ilmoituksen kansainväliselle FSC-metsäsertifiointiorganisaatiolle alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomuksesta. Vastausta ei ole vielä saatu.
Muonion saamelaisten sitkeä kamppailu ja vahva tuki on saanut kuitenkin aikaan liikahduksia. Aktivistit pysäyttivät helmikuussa metsäautotien aurauksen, josta pohjois-Ruotsissa ilmestyvä Norrbottens Kuriren raportoi. Samassa artikkelissa Sveaskog lupasi pysyä poissa kiistametsästä ja ehdotti, että Greenpeace voi lähteä kesälomalle.
Kesälomalle Greenpeace ei ole lähdössä, sillä tilannetta seurataan ja siihen ollaan valmiita puuttumaan taas, jos asiassa ei saada ratkaisua. Saamelaisten ja Sveaskogin välille on synnyttävä luotettava ja pysyvä menettely, jossa alkuperäiskansojen antaman ennakkosuostumuksen (FPIC) periaate toteutuu. Nämä metsät ovat elintärkeitä saamelaisten poronhoidolle. Ne tarvitaan myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Yhdessä me saamme ne pelastettua.
