Yksikään Suomen kolmesta suuresta metsäyhtiöstä ei ole suostunut lopettamaan puun ostamista luonnonmetsistä. Luontokatoa aiheuttavia puunostoja perustellaan toinen toistaan erikoisemmilla sanankäänteillä. Vertailimme yhtiöiden selityksiä.
UPM: Reunaehdot puunhankinnalle, mutta ei näyttöä niiden noudattamisesta
Ympäristöjärjestöjen julistettua luonnonmetsähälytyksen valtion hakkuu-uhan alla olevien arvometsien puolustamiseksi, metsäyhtiöt heräsivät puolustelemaan puunhankintaansa. UPM kertoi Ylen haastattelussa, että yhtiön kriteerit puunhankinnan ulkopuolelle jätettävistä kohteista ovat lähellä ensimmäisen luokan Metso-kriteerejä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) kriteerit ovat laajasti tunnustetut luonnontieteelliset valintaperusteet, joiden pohjalta valtio ostaa metsiä suojeluun yksityisiltä metsänomistajilta.
Tämähän kuulostaa mainiolta, sillä myös Luonnonmetsätyöryhmän löytämät luonnonmetsät valtion mailla ovat monesti Metso I -kriteerin täyttäviä.
Jos UPM:llä on omat kriteerit sille, minkälaisista metsistä ostetaan puuta, ne pitää julkaista avoimesti. Jos kriteerit todella ovat lähellä Metso-kriteerejä, ei UPM:lle pitäisi olla ongelma julkisesti kieltäytyä ostamasta puuta luonnonmetsistä.
Viimeaikaisin esimerkki ristiriitaisuudesta UPM:n puheiden ja tekojen välillä on tieto siitä, että yhtiö myönsi ostaneensa puuta Metsähallituksen hakkuulta Hangon Syndalenissa osin Metso I -arvoluokkaan kuuluvasta Suomen eteläisimmästä kuusimetsästä.
Metsä Group: Katteettomia lupauksia ja epämääräisiä linjauksia
Metsä Group on useaan kertaan painottanut hankkivansa puunsa talousmetsistä. Tämä lupaus ei käytännössä kerro mitään, sillä talousmetsä tarkoittaa suojelun ulkopuolella olevaa metsää. Suomen metsistä vain reilu 6 prosenttia on tiukasti hakkuilta suojeltu.
Metsä Group on myös linjannut: “Emme hanki tehtaillemme puuta vanhoista, luonnontilaisista tai muuten suojelunarvoisista metsistä.” Tämä kuulostaa jo huomattavasti paremmalta, mutta valitettavasti Metsä Group on useasti jäänyt kiinni hakkuusuunnitelmista suojelunarvoisiin metsiin, jopa koskemattomiin ikimetsiin. Yhtiö ei olekaan suostunut kertomaan mitä suojelunarvoiset metsät heille tarkoittavat.
Metsä Group hankkii puuta suojelunarvoisista metsistä myös valtion mailta. Yhtiö on linjannut luottavansa Metsähallitukseen, mitä tulee hakkuisiin valtion mailla eikä ole suostunut kieltäytymään puunostoista valtion luonnonmetsistä.
Yhtiön sanat ja teot ovat tällä hetkellä räikeässä ristiriidassa.
Stora Enso: Kiistakohteiden karttamista ilman kattavia linjauksia
Stora Enso lupaa, ettei osta puuta metsistä, joissa puunkorjuu olisi uhka korkeille suojeluarvoille. Vuosien varrella Stora Enso on ollut aktiivinen esimerkiksi saamelaisalueen valtionmaiden ja Kainuun vanhojen valtionmetsien kiistojen selvittämisessä – se on linjannut, ettei hanki puita ennen kuin kiistat on saatu ratkaistua. Stora Enso on Suomen kolmesta suuresta selluyhtiöstä edelläkävijä toimivan sidosryhmäyhteistyön harjoittajana.
Tällä hetkellä yhtiön linja koko Suomen valtionmaiden luonnonmetsien suhteen kuitenkin on epäselvä. Stora Enso ei ole selkeästi ottanut kantaa Luonnonmetsätyöryhmän kartoittamiin luonnonmetsiin.
Metsäyhtiöt voisivat lopettaa luonnonmetsien hakkuut
Luonnonmetsät ovat vaarassa, jos selluyhtiöiden hyvä tahto rajautuu vain siihen kuinka kovaa ympäristöjärjestöt älähtävät ennen kuin hakkuut ehditään aloittamaan. On kestämätöntä, että ympäristöjärjestöt ja kansalaiset joutuvat vahtimaan metsäyhtiöiden toimintaa hakkuu kerrallaan.
Aidosti vastuullinen yhtiö linjaisi selkeästi, että luonnonmetsät jätetään puunhankinnan ulkopuolelle.
Vaadi sinäkin, että UPM, Metsä Group ja Stora Enso kieltäytyvät ostamasta puuta sekä luonnonmetsistä valtion mailla että muista luonnonmetsistä ja allekirjoita vetoomus.