Kuva: Pyry Kantonen / Greenpeace.
Kerroimme Metsähallituksen hakkuusuunnitelmista yli 20 luonnonmetsään blogissa joulukuussa 2023. Useat ihmiset ovat tämän jälkeen nostaneet hakkuusuunnitelmat sosiaalisessa mediassa esiin. Tänään Metsähallitus vastasi kritiikkiin esittämällä harhaanjohtavia väitteitä. Tässä vastauksemme Metsähallituksen väitteisiin.
Metsähallitus sanoo: “Teemme hakkuita vain metsissä, joilla on entuudestaan käsittelyhistoria. Emme siis tee tai suunnittele hakkuita vanhoissa tai luonnontilaisissa metsissä.”
Greenpeace vastaa: Luonnonmetsät ovat lajirikkaita vanhoja metsiä, jotka ovat luonnoltaan köyhempien talousmetsien hallitsemassa Suomessa valitettavan harvinaisia. Ne tarjoavat elinympäristöjä hakkuiden takia vähentyneille uhanalaisille lajeille, jotka eivät talousmetsissä pärjää. Luonnonmetsällä voi olla vähäistä käsittelyhistoriaa, jos vain luontoarvot täyttyvät. Oleellista ei ole onko metsästä kaadettu yhtäkään puuta vaan mitä metsästä löytyy: onko vanhoja ja järeitä puita, löytyykö riittävästi lahopuuta? Luonnoltaan arvokkaita valtion metsiä on kartoittanut riippumattomista asiantuntijoista koostuva Luonnonmetsätyöryhmä, jonka löytämiä arvometsiä on nyt yli 20 hakkuu-uhan alla.
EU-kriteereissä ja aiemmissa Suomessa jo käytetyissä suojelullisesti arvokkaiden vanhojen metsien kriteereisssä ei suljeta aiempaa vähäistä käsittelyhistoriaa pois. Vanhoja hakkuiden jälkiä saa olla. Tämä on viimeksi todettu moneen kertaan SYKE:n ja LUKE:n selvityksessä ”Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu”, julkaistu 5.12.2023.
Metsähallitus sanoo: “Arvokkaat vanhat ja luonnonmetsät ovat metsätaloustoimien ulkopuolelle Metsätalouden ympäristöoppaan mukaan, jota seuraamme kaikessa toiminnassamme. Kyseinen opas on avoin ja kaikkien saatavilla verkkosivustollamme. Myös metsäsertifiointi suojaa arvokkaita luonnon- ja vanhoja metsiä.”
Greenpeace vastaa: Metsähallitus viittaa tässä omaan ympäristöoppaaseensa, joka on tietenkin eri asia kuin suojelullisesti arvokkaiden metsien kriteerit kansallisesti tai EU-tasolla. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsien suojelussa käytettävät METSO-kriteerit on luonnontieteellisesti perusteltu tapa tunnistaa suojeluarvoiset metsät. Valtio ostaa METSO-kriteerit täyttäviä metsiä suojeluun yksityisiltä, mutta valtion omissa metsissä käytetään Metsähallituksen itse keksimiä ja kymmeniä tuhansia hehtaareja arvokkaita vanhoja metsiä ulos sulkevia kriteerejä. Samalla kun hakataan näitä METSO-kriteerit täyttäviä suojelullisesti arvokkaita metsiä!
Metsähallitus sanoo: “Olemme jo usean vuosikymmenen ajan kartoittaneet luontokohteita ja arvokkaita luonnonmetsiä valtion mailla. Kartoitusten tuloksena on saatu aikaan kattava ekologinen verkosto, joka koostuu lakisääteisistä suojelualueista ja Metsähallituksen omin päätöksin suojelemista kohteista. Kartoitustyötä on vielä jäljellä, ja erityisesti sen jälkeen, kun kansalliset vanhoja ja luonnontilaisia metsiä koskevat kriteerit valmistuvat.”
Greenpeace vastaa: Suomessa ei ole kattavaa metsien ekologista verkostoa. Metsistämme on suojeltu hakkuilta vain alle 7 prosenttia ja metsälajien uhanalaistumiskehitystä ei ole saatu käännettyä. Tutkimus on todennut yksiselitteisesti, että metsiä on suojeltu liian vähän ja suojelualueet ovat liian hajallaan. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, eikä tavoitteeseen päästä jos viimeisetkin luonnonmetsien rippeet päätyvät hakkuisiin.
Metsähallituksen mainitsemista kartoituksista huolimatta valtion luonnonmetsiin on kerta toisensa jälkeen tehty hakkuusuunnitelmia ja metsien luontoarvoja on alettu selvittämään vasta ympäristöjärjestöjen huomautettua asiasta. Nyt huomautuksista ja ympäristöjärjestöjen erimielisyydestä huolimatta Metsähallitus on päätynyt tekemään hakkuusuunnitelmia luonnonmetsiin.
Huomionarvoista on, että esimerkiksi monissa Kainuun alueella tekemissään ns. alue-ekologisissa suunnitelmissa Metsähallitus on itsekin todennut, että näistä sen omista kartoituksista ja ekologisista verkostoista huolimatta vanhoja metsiä on samalla jätetty hakkuisiin: “vanhat luonnontilaisen kaltaiset metsät tulevat vähenemään nykytilanteesta” ja tämän seurauksena “vanhojen metsien lajiston elinympäristö vähenee edelleen alueella metsien pirstoutumisen vuoksi”.
Metsähallitus sanoo: “Mistä kriteereissä on kyse? Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät. Ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa valmistelee kriteeriasiaa parhaillaan.”
Greenpeace vastaa: Metsähallitus ei vieläkään ole lukenut tai halunnut ymmärtää lukemaansa EU-kriteereissä ja aiemmissa Suomessa jo käytetyissä suojelullisesti arvokkaiden vanhojen metsien kriteereissä. Missään näistä ei nimenomaan suljeta pois suojelusta metsiä, joilla on aiempaa vähäistä käsittelyhistoriaa, jos luonnon monimuotoisuuden kannalta oleelliset metsän vanha ikä ja lahopuuston määrä täyttyvät. Tämä on viimeksi todettu moneen kertaan SYKE:n ja LUKE:n selvityksessä ”Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu.”, julkaistu 5.12.2023. Metsä on luonnonmetsä, jos se tarjoaa kodin metsälajeille, jotka eivät muualla pärjää. EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa myös noudattamaan metsien suojelun osalta varovaisuusperiaatetta: mahdollisesti suojeluarvoiset metsät on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle, kunnes suojelupäätökset on tehty.
Metsähallitus sanoo: “Jo nyt mahdollisesti nämä tulevat kriteerit täyttävät valtion metsät jätetään hakkuiden ulkopuolelle – ei siis pidä paikkaansa, että pyrkisimme nopeasti hakkaamaan tulevat kriteerit täyttävät kohteet.”
Greenpeace vastaa: Metsähallituksella on parhaillaan hakkuusuunnitelmia kymmenissä kohteissa, joissa Luonnonmetsätyöryhmän asiantuntijat ovat Suomessa jo vuosia käytössä olleita suojelullisesti arvokkaiden metsien kriteereitä käyttämällä todenneet olevan poikkeuksellisia suojeluarvoja – lahopuustoa, luonnontilaisuutta, uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Tällaisia metsiä ei pidä hakata, vaan ne pitää suojella.
Metsähallitus sanoo: “Toivottavasti tämä selkiytti asiaa ja toi lisätietoa!”
Greenpeace vastaa: No, ei valitettavasti selkiyttänyt eikä oikeastaan tuonut lisätietoakaan.
