Euroopan parlamentin istuntosaleissa Brysselissä ja Strasbourgissa ei olla kovin alttiina sateelle ja kylmälle, jota luonnonmetsiä suojelevat aktivistit voivat kokea. Mutta yhteisiä tavoitteita on. Niistä kannattaa pitää kiinni.
Ensimmäiseksi on torjuttava metsäteollisuuden perinteinen väite, ettei EU:lla ole valtaa puuttua metsien käyttöön. Kyllä on. Perussopimuksissa ei viitata metsiin, mutta EU:lla on yhteinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Se koskee väistämättä Suomessa myös metsiä. Kyse on siitä mihin asetetaan taloudellisen toiminnan rajat, jotta ympäristömme säilyy elinkelpoisena.
Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luontokatoa monella työkalulla. Näistä kaikkein velvoittavimpia ovat asetukset. Niistä tärkeimpiä ovat metsäkatoasetus ja ennallistamisasetus.
Sen lisäksi tärkeä ohjauskeino on EU:n monimuotoisuusstrategia, johon kuuluu myös metsästrategia.
EU turvana luontoa uhkaavaa nationalismia vastaan
Suomi on usein poikkiteloin, kun EU pyrkii hillitsemään luontokatoa ja kasvattamaan luonnollisia hiilinieluja ilmastokriisin ehkäisemiseksi. Tätä monet suomalaiset poliitikot pitävät jopa hyveenä ja vaatineet sitä lisää. Viimeksi Suomi onkin profiloitunut torjumaan sekä metsäkatoasetuksen täytäntöönpanoa että ennallistamisasetuksen hyväksymistä.
Metsäkatoasetuksella pyritään nimensä mukaisesti estämään metsien häviämistä, mutta sen lisäksi myös metsien tilan heikkenemistä maailmanlaajuisesti. On hyvä huomata, että “maailmanlaajuisesti” tarkoittaa myös Euroopan unionia, ja siten Suomea, itseään. Itävalta esitti maaliskuun lopulla järjestetyssä EU:n maatalousministereiden kokouksessa asetuksen yksinkertaistamista ja soveltamisen lykkäämistä. Ehdotusta tuki 21 jäsenmaata, myös Suomi.
Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, joka sisältää myös tavoitteen 30 prosentin suojelusta, josta 10 prosenttia tiukkaa lakisääteistä suojelua. Siinä luonnon tilan parantamista esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä.
Ennallistamisasetus oli määrä hyväksyä Euroopan neuvostossa maaliskuussa, mutta yllättäen Unkarin kannanmuutoksen jälkeen Suomi oli vaa’ankieliasemassa. Tällöin ympäristöministeri Kai Mykkänen ilmoitti, että Suomi kaataa asetuksen.
Parlamentilla on merkitystä – äänestä
Suomella ei ole puhtaat jauhot pussissa. Perinteiset puheet siitä, kuinka me ymmärrämme metsien käyttöä ja luontoa paremmin kuin muut, ovat tyhjiä. Kolme neljästä metsäluontotyypistä on uhanalaisia. Emme ole Euroopan hiilinielu, varsinkaan kun metsien hiilinielut ovat romahtaneet 2010-luvulla.
EU on kuluneella vaalikaudella aktiivisesti pyrkinyt edistämään luontokadon pysäyttämistä ja ilmastokriisin hillitsemistä. Eurovaaleissa ei ole ainoastaan kysymys yksittäisistä europarlamenttiedustajista. Europarlamentin voimasuhteet vaikuttavat tulevan komission nimitykseen. Meillä on mahdollisuus saada komissio ja parlamentti, jotka jatkavat luonnon ja ilmaston puolustamista. Muista siis äänestää!
Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.- ti 4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.- la 1.6.2024. Vaalipäivä sunnuntaina 9.6.2024.
Osallistu myös Lisää ääntä -ilmastomarssiin sunnuntaina 2.6.2024! Marssi järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla – tässä tarkemmat tiedot.
