Greenpeace, Luontoliitto, Metsäliike ja Elokapina julistivat Suomeen eilen luonnonmetsähälytyksen. Kokosimme blogiin kysymyksiä ja vastauksia luonnonmetsien hälyttävään tilanteeseen liittyen.
Mikä tilanne on nyt?
Juuri nyt yli 20 valtion mailla kartoitettua luonnonmetsää on akuutin hakkuu-uhan alla. Valtionmetsiä hallinnoiva Metsähallitus ei ole suostunut perääntymään hakkuusuunnitelmista luonnonmetsien poikkeuksellisista luontoarvoista huolimatta.
Metsäyhtiöt UPM, Metsä Group ja Stora Enso ovat valtion suurimpia puunostajia. Greenpeace on käynyt keskusteluja yhtiöiden kanssa, mutta ne eivät ole suostuneet lopettamaan puunostoja valtion luonnonmetsistä.
Mitä metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen on tehtävä tilanteen korjaamiseksi?
- Luonnonmetsiä ei hakata, jos niiden puuta ei osteta. Metsähallituksen suurimpien puunostajien Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n on kieltäydyttävä ostamasta puuta luonnonmetsistä.
- Metsähallituksen on asetettava kaikki jo kartoitetut luonnonmetsät välittömään hakkuukieltoon. Hallituksen on päätettävä luonnonmetsien kattavasta suojelusta.
Mikä on luonnonmetsä?
Luonnonmetsät ovat lajirikkaita vanhoja metsiä, jotka ovat luonnoltaan köyhempien talousmetsien hallitsemassa Suomessa valitettavan harvinaisia. Ne tarjoavat elinympäristöjä hakkuiden takia vähentyneille uhanalaisille lajeille, jotka eivät talousmetsissä pärjää. Esimerkiksi monet uhanalaistuneet linnut, jäkälät ja sienilajit tarvitsevat metsiä, joissa on vanhoja ja järeitä puita sekä runsaasti lahopuuta.
Luonnonmetsät ovat:
- puustoltaan vanhoja ja luonnontilaisen kaltaisia
- tai siten monimuotoisia ja ympäristöstään erottuvia, että täyttävät METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Etelä-Suomessa)
- tai sellaisia ekologisia yhteyksiä suojelualueiden välissä, joista tunnetaan poikkeuksellisen paljon uhanalaisten ja silmälläpidettävien, metsätalouden takia uhattujen lajien esiintymiä ja sekä suojelullisesti arvokkaiden metsien indikaattorilajien esiintymiä
Miksi luonnonmetsät pitäisi suojella?
Kun luonnonmetsä hakataan, siitä riippuvaiset lajit menettävät elinympäristönsä. Hakkuiden tilalle istutettu puupelto ei korvaa luonnonmetsää. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, mutta ilman viimeisten luonnonmetsien suojelua tavoitteeseen on mahdotonta päästä.
Suomen uhanalaisista lajeista lähes kolmasosa (31,2 prosenttia) eli 833 lajia elää ensisijaisesti metsissä. Lisäksi silmälläpidettävien lajien lukumäärä on metsissä korkea. Metsälajien uhanalaistumiskehitystä ei saada kääntymään, jos uhkatekijät pysyvät ennallaan. Tehokkain keino luonnonmetsien ekosysteemien ja lajien säilymiseen onkin metsien suojelu.
Miten Greenpeace vastaa Metsähallituksen Luonnonmetsähälytys-kampanjasta esittämiin väitteisiin?
Olemme käyneet väitteet perusteellisesti läpi täällä.
Missä luonnonmetsät sijaitsevat?
Valtion mailla luonnonmetsiä ovat kartoittaneet Luonnonmetsä-työryhmä ja Luonnonmetsät Sápmi -työryhmä. Luonnonmetsiä on ympäri Suomen, ja löydetyistä luonnonmetsistä 201 esimerkkikohdetta esitellään karttoineen ja kuvineen täällä.
Tällä hetkellä näihin metsiin on tiedossa kymmenittäin hakkuuaikeita. Isoa osaa Suomen luonnonmetsistä ei ole vielä kartoitettu, joten valitettavasti suojelullisesti arvokkaita metsiä päätyy hakkuisiin myös kenenkään sitä huomaamatta.
Miksi valtio hakkaa viimeisiä luonnonmetsiä?
Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus sekä ympäristöjärjestöt ovat neuvotelleet luonnonmetsien hakkuista jo useita vuosia. Monia luonnonmetsiä on neuvottelujen myötä saatu pelastettua, hakkuita siirrettyä tai hakkuisiin saatu muutoksia. Kuitenkin nyt useista kohteista ei ole päästy yhteiseen näkemykseen ja ne ovat jääneet Metsähallituksen päätöksellä hakattaviksi. Juuri nyt Metsähallitus uhkaa hakata yli 20 luonnonmetsää , vaikka niiden luontoarvot on ympäristöjärjestöjen mielestä kiistatta osoitettu ja riippumattoman luonnonmetsätyöryhmän asiantuntijoiden toimesta todettu.
Luonnonmetsien merkitys metsätaloudelle on hyvin pieni, koska niitä on jäljellä vain vähän ja ne ovat usein pieniä. Sen sijaan niiden arvo luonnolle on korvaamaton.
Miksi metsäyhtiöt ostavat puuta luonnonmetsistä?
Yksikään kolmesta Suomen suurimmasta metsäyhtiöstä ei ole suostunut lopettamaan puun ostamista luonnonmetsistä vaatimuksistamme huolimatta.
Metsä Group on linjannut, että ei hanki puuta ”vanhoista, luonnontilaisista tai muuten suojelunarvoisista metsistä”, mutta ei käytännössä noudata tätä linjausta. Yhtiö on monta kertaa jäänyt kiinni suunnitelluista tai toteutetuista hakkuista ja puunostoista suojelullisesti arvokkaissa metsissä.
On vaikea ymmärtää, mikseivät yhtiöt voi sitoutua olemaan ostamatta puuta luonnonmetsistä. Jos yhtiöt haluavat väittää raaka-aineensa olevan vastuullisesti tuotettua, näin ei voi jatkua.
Eikö Suomi ole sitoutunut suojelemaan viimeiset luonnonmetsät?
Suomi on YK:n monimuotoisuussopimuksessa että EU:n monimuotoisuusstrategiassa sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja suojelemaan 30% ekosysteemeistä. Lisäksi EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa suojelemaan tiukasti ja lakisääteisesti 10% maa- ja vesialueista ja kaikki viimeiset vanhat ja luonnontilaiset metsät pinta-alasta riippumatta. Luontokadon pysäyttämisestä on linjattu monta kertaa myös kansallisesti: esimerkiksi valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Lisäksi viimeistään strategiakauden lopussa vuonna 2035 Suomi on luontopositiivinen.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii laajamittaista metsien lisäsuojelua. Uhanalaisten lajien pelastamiseksi suojelun piiriin on saatava ensisijaisesti ne metsät, jotka tarjoavat elinympäristön vanhoista metsistä riippuvaisille lajeille eli viimeiset luonnonmetsämme.
Miten Luonnonmetsähälytys liittyy käynnissä olevaan kriteerityöhön?
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat tällä hetkellä Orpon hallituksen päätöstä EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämää vanhojen metsien ja luonnontilaisten metsien suojelupäätöstä varten. Poliittisesti valmisteltava kriteeristö ei kuitenkaan tule todennäköisesti tavoittamaan kuin pienen osan suojelun ulkopuolella olevista luonnonmetsistä, johtuen hallituksen prioriteeteista. Myös tämän yksittäisen kriteeristön ulkopuolelle jäävät luonnonmetsät on suojeltava.
Kriteerityöhön kohdistui jo tutkimuslaitosten selvitysvaiheessa poliittista painetta laatia tiukat kriteerit, jolloin myös lisäsuojelun tarve jäisi pieneksi. Ministeri Mykkänen myöntää, että laadittavat kriteerit eivät tule kattamaan kaikkia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsäkohteita, ja että nyt laadittavat kriteerit täyttävien metsien suojelu ei yksin ratkaise Suomen metsiensuojeluun ja suojeluverkoston täydentämiseen liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin pudottamassa kansallisesta monimuotoisuusstrategiasta konkreettiset tavoitteet, jotka noihin tarpeisiin vastaisivat. Vielä viime vuonna, ennen hallitussiirtymää, ympäristöministeriö arvioi, että EU:n 10 % tiukan suojelun tavoitteen toteuttaminen Suomessa edellyttäisi 500 000 hehtaarin lisäsuojelua valtion mailla. Orpon hallituksen odotetaan tiputtavan hehtaaritavoitteet strategiasta.
Kansainväliset tavoitteet sitovat kuitenkin myös Suomea ja hallitus on luvannut, että “Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin”. Kuten Luontopaneeli on teroittanut: “Luontokato jatkuu ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä“. Jäljellä olevien korkeiden suojeluarvojen metsien suojelu valtion mailla on välttämätön, ensimmäinen askel luontokadon pysäyttämiseen Suomen metsissä, riippumatta siitä, kuinka tiukoiksi Orpon hallituksen kriteerit vanhoille ja luonnontilaisille metsille lopulta vedetään. Metsäyhtiöiden on toimittava vastuullisuustavoitteidensa mukaisesti ja kieltäytyä ostamasta jo kartoitetuista luonnonmetsistä.
Mitä suomalaiset ajattelevat metsiensuojelusta?
Valtaosa suomalaisista kohtelisi metsiämme varsin eri tavalla kuin niitä tällä hetkellä käytetään.
Suomalaiset toivovat lisää suojelualueita, valtion omistamien ja hakkuu-uhan alla olevien luonnonmetsien välitöntä suojelua ja avohakkuiden rajoittamista.
Kyselytutkimusten mukaan:
80 prosenttia suomalaisista haluaa lisää suojelualueita.
77 prosenttia suomalaisista haluaa rajoittaa avohakkuita.
65 prosenttia suomalaisista ajattelee, että metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on tärkein huomioon otettava seikka metsiin liittyvässä päätöksenteossa.
64 prosenttia suomalaisista suojelisi luonnonmetsät viipymättä.
61 prosenttia ajattelee, että tärkein seikka metsiin liittyvässä päätöksenteossa on luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteetti.
53 prosenttia suomalaisista haluaa vähentää metsien hakkuita.
Jo yli 13 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen, joka vaatii muutosta metsäyhtiöiden toimintaan.
Lisätiedot:
Oona Käyhkö
Metsäasiantuntija
[email protected]
Matti Liimatainen
Metsäasiantuntija
[email protected]
