Heinäkuu on yhtiöiden osavuosikatsausten aikaa. Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä kertoivat voittojen kutistumisesta ja sellun menekin vähenemisestä. Hyvä uutinen monimuotoisuudelle ja ilmastolle – vai onko sittenkään?
Talousuutisissa on heinäkuussa otsikoitu dramaattisesti metsäyhtiöiden tulosten romahduksesta. Kyllä, voitot ovat kutistuneet – jopa paljon verrattuna samaan aikaan vuonna 2022. Silti kolme suurta, Metsä Group, Stora Enso ja UPM, saivat yhteensä puristettua huhti-kesäkuussa 255 miljoonan euron liikevoiton. Se on siis keskimäärin 32 euroa sekunnissa. Yksikään kolmesta ei painunut tappiolle, vaikka heikoimman tuloksen tehneen Stora Enson liikevoitto jäi 37 miljoonaan euroon kolmelta kuukaudelta.
Markkinat hyytyivät
Metsien puolesta toimivalle kiinnostavaa on liikevaihto. Sen lasku johtuu kahdesta asiasta: metsäyhtiö myy vähemmän tuotteitaan ja/tai metsäyhtiö myy halvemmalla tuotteitaan.
Myös liikevaihdot kutistuivat. Yhteensä kolmen suuren kassan kautta kilisi huhti-kesäkuussa miljardi euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Tässäkin Stora Enso oli suurin menettäjä. UPM:n liikevaihto ei muuttunut käytännössä lainkaan.
Liikevaihdon supistumisen syy on kaikkien kolmen suulla selvä: kysyntä on hiipunut. “Konsernin suurimmat liiketoiminta-alueet kartonki ja sellu ovat heikossa suhdanteessa”, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä tiedotteessa. “Sellumarkkinoilla hinnat ovat olleet laskussa ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Kiinassa markkinahinta on laskenut huipputasoltaan noin kolmanneksen”, Hämälä sanoo.
Samaa murehtii myös UPM: “Sellun ja energian hinnat laskivat syklin pohjalukemiin.” Eli tavara ei mene kaupaksi ja hinnat laskevat. UPM:n toteamuksesta kannattaa huomata, että metsäyhtiöt ovat myös sähkökauppiaita.
Samaan aikaan murehditaan puun riittävyyttä. “Puumarkkinat ovat edelleen niukat energiapuun kulutuksen kasvun ja Venäjältä tuodun puun puuttumisen takia”, todetaan Stora Enson tiedotteessa. Syyttävä sormi osoittaa tällä kertaa puun polttoon – mistä toki pitääkin päästä eroon, vaikka metsille ja ilmastolle sellu, paperi ja kartonki eivät tee sen parempaa.
Mitä metsässä on tapahtunut?
Miljardin sulaminen metsäyhtiöiden liikevaihdosta on kuitenkin näkynyt vain yhtiöiden kannattavuudessa mutta ei metsässä. Alkuvuonna tammi-toukokuussa 2023 markkinahakkuut olivat 26 miljoonaa kuutiometriä, prosentin enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2022. Kuitupuun hakkuumäärä kasvoi neljä prosenttia. Tukkipuun hakkuumäärä laski tammi-toukokuussa 2023 kaksi prosenttia ja energiapuun seitsemän prosenttia vuotta aikaisempaan verrattuna.
Miksi ihmeessä juuri kuitupuun hakkuut ovat lisääntyneet, vaikka sellun kysyntä on laskenut? Ensimmäinen selitys on Venäjän tuonnin loppuminen viime vuonna. Toinen selitys on sellutehdaskapasiteetin tulossa oleva kasvu: Metsä Groupin Kemin uusi tehdas tarvitsee 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa enemmän puuta kuin nykyinen tehdas. Puun kuljetus uudelle tehtaalle on jo alkanut.
Kuinka kauan riippuvuus sellumarkkinoista jatkuu?
Metsäteollisuus puhuu mielellään korkean teknologian biotuotteista. Osavuosikatsaukset sen sijaan paljastavat riippuvuuden bulkkituotteista, sellusta ja kartongista, joiden kysyntä ja hinnat vaihtelevat voimakkaasti.
Tämä tie on kuljettu loppuun. Luontokato ja ilmastokriisi ovat asettaneet puun käytölle katon. Jäljellä olevista viimeisistä luonnonmetsistä ei voi enää ostaa puuta. Hakkuutasoissakin katto on tullut vastaan. Kun maankäyttösektorin nielut ja päästöt otetaan huomioon, Suomi on yksi harvoja Euroopan maita, jossa päästöt eivät käytännössä ole laskeneet lainkaan vuodesta 1990. Vanha yhtälö ei enää toimi. Puolustetaan metsiämme ja kiritetään metsäteollisuutemme todelliseen muutokseen.
Lue lisää työstämme metsien puolesta.
Allekirjoita vetoomus Rokansaaren pelastamiseksi UPM:n hakkuilta.
