Tänä syksynä metsäkeskustelun kiihtyminen on tullut näkyväksi myös valtion metsissä: lyhyen ajan sisällä peräti kaksi luonnonmetsää on saanut maistaa hakkuita.
Metsähallituksen, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton marraskuussa 2019 alkaneessa yhteistyöprosessissa on käsitelty hakkuusuunnitelmia ja suojeluratkaisuja ympäristöjärjestöjen arvokkaina pitämillä kohteilla. Joistain kohteista yhteisymmärrys on löytynyt, ja merkittävä määrä jo valmiina olleita hakkuusuunnitelmia on saatu jäihin. Valitettavasti tänä syksynä yhteistyö on rakoillut kahden kohteen kohdalla, ja Metsähallitus on aloittanut luonnonmetsien hakkuut.
Ensin Suomussalmella…
Lokakuun 13. päivänä aktivistit saapuivat osoittamaan mieltä Suomussalmen Karttimonjoella alkaneille hakkuille. Metsähallitukselle oli kyllä selvitetty, että alue on luontoarvoiltaan arvokas. Suojeluarvot kuitenkin hävisivät hakkuille.
Karttimonjoen metsät ovat vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia metsiä, joissa on runsaasti lahopuuta ja uhanalaisten lajien esiintymiä. Metsät ovat myös osa aiemmin Metsähallituksen kartoilla ekologisiksi yhteyksiksi merkittyä vanhojen metsien ketjua, joka yhdistää suomalais-venäläisen Kalevala-puiston suojelualueet toisiinsa. Tämä onkin yksi tärkeistä syistä säilyttää nämä suojaa vailla olevat luonnonmetsät. Ne ovat välttämättömiä arvokkaiden metsien pirstoutumisen lopettamiseksi.
…sitten Parkanossa
Viime viikon perjantaina, 26. marraskuuta, hakkuut pysähtyivät aktivistien mielenosoitukseen, tällä kertaa Parkanon Häädetkeitaalla. Häädetkeidas on luonnontilaisen soiden ja vanhojen metsien kokonaisuus. Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet useasti alueen suojelemista, mutta tulokseen ei ole täälläkään päästy.
Myös Parkanossa olisi loistava tilaisuus korjata luonnonmetsien pirstoutumista. Alue sijaitsee aivan Häädetkeitaan luonnonpuiston ja luonnonsuojelualueen rajalla. Metsässä pesii kanahaukka, ja lajistoon kuuluvat myös metsätalouden takia voimakkaasti uhanalaistuneet hömö- ja töyhtötiainen. Yhtään tällaista arvokasta aluetta ei ole varaa menettää.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Sekä Suomussalmen Karttimonjoella että Parkanon Häädetkeitaalla aktivistit ovat jatkaneet luonnonmetsien silmälläpitoa, eivätkä hakkuut ole tätä kirjoittaessa jatkuneet. Mukana nousevassa metsäliikkeessä on väkeä Greenpeacesta, Elokapinasta ja Luonto-Liitosta sekä metsien suojeluarvojen kartoittajia. Mukana on ollut myös aktiivisia ihmisiä, jotka eivät muutoin ole mukana missään ryhmässä.
Metsähallitus ei ole kuitenkaan ilmoittanut jättävänsä näitä luonnonmetsiä rauhaan. Niinpä aktivistit jatkavat voimiensa mukaan metsien suojelemista yksinkertaisesti olemalla paikalla. Nämä metsät eivät ainakaan katoa niin, ettei siitä luonnon puolustajat saisi tietää.
Jotta jokaista luonnonmetsää ei tarvitsisi erikseen kansalaisten vahtia, on saatava aikaan pitkäaikainen ratkaisu. Suomen kaikki viimeiset luonnonmetsät on suojeltava, kuten Luontopaneeli sitä 1. joulukuuta esitti. Sitä varten valtioneuvoston on tehtävä periaatepäätös niiden suojelemiseksi. Se avaa mahdollisuuden tehdä Metsähallitukselle suojeluohjelma ja lisätä yksityismetsien suojeluun tarkoitettujen varojen moninkertaistamista. Pääministeri Sanna Marinin on avattava hallituksessa lukko, joka estää luonnonmetsien suojelun.
Myös sinä voit auttaa viimeisten luonnonmetsien pelastamisessa. Hakkuuilmoitusten seuraaminen ja hakkuupaikalla metsän pelastaminen vaatii aktiivisia ihmisiä. Olet tervetullut mukaan Greenpeacen vapaaehtoistoimintaan!
