Kokosimme kesän parhaat lukuvinkit ilmastoaiheesta ja tulevaisuushommista kiinnostuneille. Ensimmäisessä sortmentissa tietokirjoja, lastenkirjoja sekä proosaa. Kerro meille, minkälainen oma lukukokemuksesi oli, tai mitä kirjoja lisäisit listaamme. Jatkamme kirjavinkkien jakamista pitkin kesää.
Metsä meidän jälkeemme – Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä
Tietokirja, 2019.
Mitä tarkoitamme, kun puhumme metsistä? Moni meistä kertoo käyneensä metsässä, ja moni kertoo viihtyvänsä metsässä. Monet kertovat, että rakkaus metsiin jopa kuvaa meitä suomalaisia aivan erityislaatuisella tavalla.
Metsä meidän jälkeemme nostaa esiin sen ristiriidan, joka on mielikuvien ja todellisuuden välillä: tällä hetkellä valtaosa metsistämme on talousmetsää, ja hakkuut ovat laajemmat kuin koskaan. Harva meistä on ikinä edes käynyt luonnontilaisessa metsässä, joka on monien eri lajien koti, ja jossa “hopeahuntuiset kuuset ja haapavanhukset kohoavat kohti taivasta ja maata peittää muhkea ja joustava sammal”. Miten olemme päätyneet tähän tilanteeseen, ja mitä on vielä tehtävissä? Minkälainen voisi olla tulevaisuuden metsä? Teos herättää hetkittäisen tuskastumisen (ja äkillisen kaipuun päästä metsäretkelle) lisäksi myös toivoa: metsäkeskustelu on muuttumassa, ja paljon on vielä tehtävissä.
–Mari
Sininen – Maja Lunde
Romaani, 2019.
Maja Lunden Sininen kertoo kaksi tarinaa kahdelta eri aikakaudelta. Toinen tarina tapahtuu maailmassa, joka olisi voinut pysäyttää ilmastokatastrofin – toinen kertomus kuvailee seuraukset ilmastonmuutoksen polttamalla 2040-luvulla. Nykyajassa elävä Signe puolustaa Norjan tuntureita, vuonoja, jäätiköitä ja jokia ja lähtee vaiherikkaalle purjehdusseikkailulle, koska hänellä on tärkeä viesti nuoruutensa rakastetulle. Luonnon ja purjehduksen kuvaus on tenhoisaa, vaikka Signen vuoksi toivoisin, että hän näkisi maailmassa enemmän harmaan sävyjä ja voisi antaa vähän armoa itselleen ja läheisilleen. Toisaalla, eli 2040-luvun Ranskassa, David ja hänen pieni tyttärensä Lou ovat joutuneet eroon Loun äidistä ja veljestä paetessaan tulipaloa. Vanhemmuus katastrofaalisissa olosuhteissa osuu – kuinka avuton ja hädissään voi olla se turvallinen aikuinen, jota pieni lapsi pitää kaikkivoipana?
Tarina kirjaa kannattelevana voimana jättää hiukan toivomisen varaa, mutta sen lukeminen herätti tärkeitä ajatuksia periksiantamattomuudesta, anteeksiantamisesta sekä toivon ulottuvuuksista.
–Laura
Muumipappa ja meri – Tove Jansson
Romaani, 1965.
Klassikko, joka sopii kesään vuosi toisensa jälkeen. Muumipappa ja meri on kirja, jota voi lukea keveällä katseella nauttien kuvauksista merestä ja elämästä kaukaisella majakkasaarella, tai pysähdellen ja kuulostellen muumihahmojen tuntemuksia: iloa ja keveyttä, merkityksettömyyttä ja irrallisuutta, tarvetta löytää omia innostavia seikkailuja ja olla silti osa yhteisöä ja perhettä.
Tove Janssonin kuvaus kesästä on samaan aikaan lämmin ja melankolinen, ja muumihahmojen pohdiskelut ovat samaistuttavia ja paikoitellen hupaisia. Kuvaukset merestä ja kaukaisista saarista saavat aikaan halun lähteä kohti ulappaa samalta istumalta.
–Mari
Bad Feminist – Roxane Gay
Esseekokoelma (kieli: englanti), 2014.
Viivyttelin kauan, ennen kuin menin mukaan ympäristöjärjestöjen toimintaan. Suurin syy viivyttelyyn oli pelko siitä, etten ole tarpeeksi hyvä tai oikeanlainen. Huoli on varmaan monelle tuttu – ja on surullista, että se jarruttaa tärkeitä kamppailuja paremman puolesta. Gay käsittelee esseekokoelmassaan sukupuolta, seksuaalisuutta ja rodullistamista ja antaa kyytiä etenkin pop-kulttuurille ja sen kuluttajille siitä, ettemme vaadi tarpeeksi mitä tulee kyseisten aiheiden käsittelyyn ja huomioimiseen.
Kirjan tärkeintä antia minulle on muistutus siitä, että olemme aktivisteina ja feministeinä sellaisia kuin olemme ihmisinä: ainutlaatuisia, vajavaisia ja ristiriitaisia. Eri tavoin enemmän ja vähemmän etuoikeutettuja, emmekä irrallaan meitä ympäröivästä kulttuurista ja valtarakenteista. On tärkeää tiedostaa ja olla sitoutunut ymmärtämään ja huomioimaan omat etuoikeudet, mutta “kaikkea” ei tarvitse tietää ja osata, saati olla täydellinen, voidakseen toimia paremman maailman puolesta.
–Laura
Työstäkieltäytyjän käsikirja – Anna Kankila, Eetu Viren, Harry Salmenniemi, Heidi Meriläinen, Joel Kilpi, Johannes Ekholm, Klaus Lumi Maunuksela, Lasse Poser, Mia Haglund, Pontus Purokuru
Pamfletti, 2019.
“Osana palkkatyöyhteiskuntaa olemme pyytämättä mukana toteuttamassa kuudetta sukupuuttoaaltoa, vaikka oikeasti tehtävämme olisi pysäyttää se.” Yhdeksän kirjoittajan yhteistyönä luotu teos kyseenalaistaa palkkatyölle perustuvan yhteiskunnan ja esittää: palkkatyö johtaa ekologiseen kriisiin, eikä elämä muutenkaan ole vain lisäarvon tuottamista varten.
Palkkatyön ympäristövaikutukset ovat toistaiseksi jääneet yhteiskunnallisessa keskustelussa vähälle huomiolle. Suuremman huomion vievät yksilön tekemät kulutusvalinnat, vaikka kuluttajien tekemät ostopäätökset eivät johdakaan ongelman ytimeen. Teoksessa käsitellään työtä niin ilmaston kuin hoivatyön näkökulmista, käydään läpi fossiilikapitalismin lyhyt historia, esitetään vaihtoehtoja palkkatyölle ja vinkkejä työstäkieltäytymiseen. Työtä tulisi tarkastella sen tuottaman yhteiskunnallisen hyödyn kautta, ei ainoastaan rahallisen arvon näkökulmasta. Virkistävää luettavaa ja takuulla uusia näkökulmia – saattaa herättää kapinamieltä tai närkästystä!
–Mari
Donitsitaloustiede: seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä – Kate Raworth
Tietokirja, 2018.
Millainen voisi olla talous, jossa kasvu ei ole itseisarvo, vaan joka turvaa hyvinvoinnin kaikille ylittämättä planeetan kantokykyä? Taloustieteiljä Kate Raworthin vastaus on donitsi. Donitsin ulkokehän muodostavat planeetan rajat eli se, miten ihmisen toiminta vaikuttaa hyvinvoinnin ja turvallisen elinympäristön kannalta kriittisiin planeetan ilmiöihin. Näitä ilmiöitä ovat ilmastokriisi, merten happamoituminen, otsonikato, typen ja fosforin kierto, makea vesi, metsäkato ja muut maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden kato, pienhiukkasten ja kemikaalien päästöt. Sisäkehän määrittää se, mitä tarvitaan, jotta kaikilla maailman ihmisillä olisi perusedellytykset hyvinvointiin: vettä, ruokaa, kansalaisoikeuksia, terveyttä, koulutusta, toimeentuloa, sähköä ja rauhaa.
Donitsin avulla monimutkainen asia on mahdollista tiivistää yhteen kuvaan, jonka perusajatus on valtavan viisas. Kirja kehottaa keskittymään vähemmän siihen, pitääkö talouden kasvaa vai kutistua, ja enemmän siihen, miten talous toteuttaa tarkoituksensa eli turvaa hyvinvoinnin kaikille ihmisille. Jo nyt on selvää, että se tarkoittaa mahtumista planeetan rajoihin.
–Laura
Myyrä kaupungissa – Zdeněk Miler ja J. A. Novotný
Kuvitettu lastenkirja, 1987.
Kaikki alkaa siitä, kun Myyrän kotimetsässä alkaa tapahtua kummia: maan uumenista kuuluu jyrinää ja puut alkavat kaatua. Metsän eläimet pakenevat, kuka lentäen, kuka juosten, mutta Myyrä ja hänen ystävänsä Siili ja Jänis jäävät kauhuissaan katsomaan, kuinka metsä heidän ympärillään tuhoutuu. Vähitellen kaadetun kotimetsän tilalle rakentuu kaupunki, ja urheasti kotikantoaan suojelemaan jäänyt Myyrä ystävineen joutuu varsin erikoisiin kaupunkiseikkailuihin, joissa kaupungin eri virkamiehet raahaavat eläimiä ja metsän viimeistä puuta, eli Myyrän kotikantoa, ympäri suurkaupunkia ja byrokratian viidakkoa.
Teoksessa nähdään myös otteita kekseliäästä kansalaistottelemattomuudesta, kun liikenteen meluun kyllästyneet Myyrä, Siili ja Jänis vapauttavat kaupungin kadut tukkimalla autojen pakoputket makkaroilla. Lennokasta ja absurdia tarinaa ja kuvitusta varjostaa hitusen puiseva teksti, mutta kirja tarjoaa aikuisellekin varmat naurut keskelle kesäpäivää. Lue myös Politiikasta-sivuston analyysi Myyrä-animaatioista osana aikansa politiikkaa.
–Mari
Kimalaisen kyydissä – Dave Goulson
Tietokirja, 2019.
Luonnossa on niin paljon kaikenlaista kiehtovaa ja riemastuttavaa – monia asioita, joista meillä ei ole aavistustakaan! Kimalaisen kyydissä tarjoaa vaikuttavan näköalan kimalaisen elämään. Miten kimalaiset ovat päätyneet Uuteen-Seelantiin? Miten kimalaisen pesän voi löytää? Tai miten niin pieni olento pystyy pitämään itsensä lämpimänä ja lentokykyisenä, kun ulkona on vain muutamia lämpöasteita? Ja tärkeimpänä: miten voimme auttaa kimalaisia pärjäämään muuttuvassa maailmassa? Dave Goulson on asialle omistautunut kimalaistutkija, jonka kertomuksissa yhdistyvät syvä asiantuntemus, sydämellinen lämpö sekä huoli tärkeimpien pölyttäjiemme tulevaisuudesta.
–Laura
Mitä kirjoja sinä lisäisit listaan? Kerro meille kommentoimalla Facebookissa tai Instagramissa.
Julkaisemme lisää lukuvinkkejä parin viikon päästä.
Aurinkoista, lokoisaa ja lukurikasta kesää kaikille!