Euroopan parlamentti hyväksyi 12. heinäkuuta ennallistamisasetuksen. EU:n ensimmäinen merkittävä asetus luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi EU:ssa viimeisten 30 vuoden aikana kesti parlamentin oikean laidan europarlamenttiedustajien vastustuksen ja teollisen maatalouden lobbauksen. Suomessa vastahankaan on ollut erityisesti metsäteollisuus.
Parlamentin EPP-ryhmä, johon kokoomus kuuluu, esitti ennallistamisasetuksen hylkäämistä, mutta hävisi äänestyksen äänin 312-324. Suomalaisista kokoomusmepeistä Sirpa Pietikäinen äänesti kuitenkin asetuksen puolesta. Myös Alviina Alametsä, Heidi Hautala, Eero Heinäluoma, Miapetra Kumpula-Natri, Silvia Modig, Ville Niinistö ja Nils Torvalds äänestivät asetuksen hylkäämistä vastaan. Lopullinen hyväksymispäätös syntyi äänin 336-300 kaikkien muutosesitysten käsittelyn jälkeen.
Ennallistamisasetuksesta tulee yksi EU:n biodiversiteettistrategian kahdesta avainpilarista, jotka ovat suojelu ja ennallistaminen.
Lain lopullinen teksti sovitaan Euroopan parlamentin, kansallisten hallitusten ja Euroopan komission edustajien neuvottelujen jälkeen. Nyt voidaan kuitenkin huokaista helpotuksesta. Asetus kesti parlamentin täysistunnon tulikokeen huolimatta massiivisesta lobbauksesta.
Toivon pilkahdus on paikallaan, sillä Suomessa on paljon tehtävää. Hallitusohjelmassa luonnon puolustaminen jäi heikkoon asemaan, siinä ei edes mainita biodiversiteettistrategian 30 prosentin suojelutavoitetta vuoteen 2030 mennessä – päin vastoin pinta-alaan perustuvia tavoitteita ei pidetä “tarkoituksenmukaisina”.
Luonto ei välitä hallituskoalitiosta ja sen kompromisseista ja kriiseistä. Luontokato etenee, eikä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ole saatu strategiapuheista ja kansainvälisistä sopimuksista huolimatta pysäytettyä. Olemme menettämässä elämän kaunista kirjoa: 833 metsälajia on uhanalaisia ja 76 prosenttia metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Järkevät ihmiset toimisivat nyt luontokadon pysäyttämiseksi – vaikka ennallistamisasetus ja biodiversiteettistrategia tukenaan.
