Viimeistään nyt luonnon arvokkuus ja sitä uhkaava luontokato on tullut ryminällä kaikkien tietoisuuteen. Ryminää on syntynyt ennen kaikkea siitä, etteivät kaikki ole olleet suinkaan valmiita tarkistamaan näkemyksiään rankasta metsätaloudesta, joka on suomalaisen lajikadon suurin yksittäinen syy.
Luontokato koskee koko planeettaamme, mutta suomalainen luonto voidaan suojella vain Suomessa. Kuitenkin, koska ongelma koskee meidän lisäksi muitakin, luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan toimitaa yli rajojen. Kaksi merkittävintä tekijää ovat Suomenkin ratifioima YK:n biodiversiteettisopimus ja Euroopan unioni, jonka ajankohtaisessa agendassa huomio kannattaa kiinnittää ainakin EU:n biodiversiteettistrategiaan, metsästrategiaan, metsäkatoa torjuvaan lainsäädäntöön (FERC) ja uusiutuvan energian direktiiviin (RED II).
Maailma on ottamassa tavoitteekseen kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen nojalla suojella 30 prosenttia ekosysteemeistä, ovat ne merellä, metsässä tai muualla. Se on välttämätön askel, vaikka tutkijat ovat sitä mieltä, että se ei yksin riitä. Sitä myös muassa EU:n biodiversiteettistrategia tavoittelee.
Vuonna 2022 näistä odotetaan päätöksiä ja toimia. Myös oman hallituksemme on toimittava viipymättä luontokadon pysäyttämiseksi. Tässä muutamia tärkeitä asioita:
- Helmi-maaliskuussa Koneen säätiön rahoittaman Luonnonmetsä-työryhmän luontokartoituksen ensimmäiset tulokset ja niihin liittyvät kartat julkaistaan.
- Ympäristöministeri Emma Karin asettama työryhmä aloittanee työnsä helmikuussa. Työryhmän tehtävänä on määritellä, kuinka Suomi aikoo toteuttaa suojelupinta-alan kasvattamiseen, vanhojen metsien suojeluun sekä tiettyjen EU:n luonto- ja lintudirektiivien määrittelemien elinympäristöjen ennallistamiseen ja tilan parantamiseen.
- Alkuvuonna jäsenmaat muodostavat kantansa EU:n komission marraskuussa antamaan ehdotukseen asetuksesta, jonka tavoitteena on saada pois EU:n markkinoilta tuotteet, jotka aiheuttavat metsäkatoa – niin EU:ssa kuin EU:n ulkopuolella.
- EU:n ympäristöystävälliseen sijoittamiseen ohjaavan taksonomian osalta asiantuntijaryhmän esitys aktiviteeteille, jotka auttavat luonnon ja ympäristön suojelussa, kuten metsätaloudelle, piti tulla ennen vuoden loppua, mutta nyt sitä odotetaan joskus tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
- Maaliskuun lopussa Suomen hallitus pitää niin sanotun “perälautakokouksen”, jossa tarkastellaan, ovatko hallituksen ilmastotoimet riittäviä, jotta hallitus saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteensa vuodelle 2035. Hiilinielut – ja siten metsät – ovat osa arviointia.
- Vuonna 2022 pidetään vihdoin myös YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous, jossa tavoitteena on saada päätös 30 prosentin suojelutavoitteesta – tosin on arvioitu, että koronatilanteen takia kokous on siirtymässä huhti-toukokuun vaihteesta vähintäänkin myöhempään kesään.
- Vuoden aikana laaditaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla myös kansallinen metsästrategia 2035. On erityisen tärkeää, että metsästrategia ottaa huomioon luonnon monimuotoisuustavoitteet ja niistä kumpuavat suojelutavoitteet.
- Loppuvuodesta Luonnonmetsä-työryhmä julkistaa toisen erän kartoitettuja luonnonmetsiä karttoineen.
Luontokadon pysäyttämisen aloittamiseksi Greenpeacen metsävetoomuksen allekirjoittajat vaativat ensimmäisenä toimenpiteenä valtioneuvoston periaatepäätöstä Suomen viimeisten luonnonmetsien suojelemisesta. Myös tästä kuullaan lisää helmikuussa.
Edessä on tärkeä vuosi luonnolle. Kohdataan se uusin voimin. Tule mukaan toimintaamme kasvattamaan metsäliikettä Suomen luonnon puolesta.
