Soija- ja lihatuottajien metsätuhot. Laittomat hakkuut luonnonsuojelualueilla ja alkuperäiskansojen mailla. Valtavien patohankkeiden tuottamat vahingot. Alkuperäiskansojen oikeuksien polkeminen. Nämä ovat vain osa niistä Amazonin alueen ongelmista, joita Greenpeace on vuosien varrella pyrkinyt ratkaisemaan.
Soijanviljelyä Amazonin sademetsäalueella. Myös Suomen lihateollisuus käyttää Brasiliasta tuotua soijaa rehuna.
Soija- ja karjateollisuus
Vuonna 2006 julkaisimme kansainvälisen “Eating up the Amazon” -raportin. Sen jälkeen olemme julkaisseet säännöllisesti raportteja, joissa on kartoitettu ja paljastettu Amazonin alueen soija- ja karjateollisuuden yhteyksiä metsäkatoon. Valtaosa maailman soijasta tuotetaan karjateollisuuden rehuksi.
Raporttien avulla pystyimme painostamaan McDonald’sia ja monia muita pikaruoka- sekä supermarketketjuja lopettamaan sellaisen lihan myynnin, joka on peräisin Amazonin metsätuhoalueilla viljellyllä soijalla ruokituista eläimistä.
Ihmiset ympäri maailman auttoivat meitä painostamaan yrityksiä, ja lopputuloksena oli ns. soijamoratorio – sopimus, jossa yritykset sitoutuivat olemaan ostamatta soijaa tukuista, joiden alhankkijoina on sademetsää raivaavia, alkuperäiskansojen maita uhkaavia tai orjatyövoimaa käyttäviä villjelijöitä. Moratorio oli tärkeä voitto, joka johti metsäkadon hidastumiseen Amazonilla.
Tästä huolimatta soijateollisuus on jatkanut kasvuaan Amazonin Brasilian puoleisella alueella, koska monet soijantuottajat ovat siirtyneet metsien hävittämisen sijasta alueille, joissa metsää on jo tuhottu karjan laidunmaaksi. Vuodesta 2006 lähtien soijan viljelyalue on kasvanut 3,5 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa melkein Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pinta-alaa yhteensä.
Olemme vuodesta 2009 lähtien tehneet lukuisia tutkimuksia karjateollisuuden tarpeisiin raivattujen sademetsien ja Brasilian suurimpien teurastamojen sekä kansainvälisten supermarketketjujen välisistä yhteyksistä. Tutkimuksissamme on toistuvasti paljastettu laittomia metsätuhoja suojeltujen kansallispuistojen ja alkuperäiskansojen alueilla.
Metsän raivaaminen karjankasvatuksen tieltä on edelleen suurin yksittäinen uhka Amazonin sademetsälle. Vuosina 2000-2013 karjatilat olivat vastuussa 71% metsäkadosta. Lisäksi Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on luvannut maan maatalousteollisuudelle heikentää ympäristösäädöksiä ja avata uusia alueita metsien raivaamiselle.
Laittoman puutavaran viherpesu
Vuosina 2014-15 julkaisimme sarjan raportteja, joissa kartoitettiin Brasilian puuteollisuuden rikkeitä ja arvokkaan trooppisen puuston hakkuita sekä Amazonin sademetsän suojelemista koskevan säännöstelyn kiertämistä.
Raportit keskittyivät laajalle levinneeseen käytäntöön, jossa laitonta puutavaraa viherpestiin lailliseksi. Lukuisissa tapauksissa pystyimme tarkasti todistamaan, että puut olivat peräisin eri alueilta, kuin mitä metsäyhtiöiden asiakirjoissa väitettiin. Tämä tarkoitti, että puut oli suurella todennäköisyydellä hakattu luonnonsuojelualueilta tai alkuperäiskansojen metsistä.
Samalla selvitimme ja dokumentoimme monien eurooppalaisten puuntuojien tehneen raakapuu- ja sahatavarakauppoja brasilialaisten metsäyhtiöiden kanssa, ilman asianmukaisia riskianalyyseja, joita mm. EU:n puunalkuperälainsäädäntö EUTR vaatii.
Kartoitimme useassa raportissamme Amazonilta peräisin olevan puutavaran laitonta viherpesua, ja dokumentoimme sen yhteyttä eurooppalaisiin puuntuojiin.
Valtava patohanke
Vuonna 2016 voitimme tärkeän taistelun valtavaa, keskelle Amazonin sademetsäaluetta kaavailtua patohanketta vastaan, yhteistyössä Munduruku-alkuperäiskansan kanssa. Suuri osa padosta oli suunniteltu rakennettavaksi Tapajós-joen varteen, alueelle, joka kuuluu Mundurukuille. Jos patohanke olisi toteutunut, alueen alkuperäiskansa olisi joutunut lähtemään metsästä, jossa he ovat asuneet sukupolvien ajan, ja johon heillä on historiallinen oikeus.
Patohanke oli myös uhka sademetsälle, sillä se olisi toteutuessaan peittänyt valtavia alueita veden alle ja vaatinut mittavaa tieverkon rakentamista metsän ytimeen.
Vuonna 2016 pelastimme yhdessä Munduruku -alkuperäiskansan kanssa yli neljä kertaa Helsingin kokoisen alueen sademetsää.
Yhteistyö alkuperäiskansojen kanssa
Alkuperäiskansoilla on ollut, ja on edelleen merkittävä rooli Amazonin alueen metsäkadon hidastamisessa. Heidän oikeutensa, mukaan lukien oikeus omiin maa-alueisiin, on turvattu kansainvälisessä ILO:n yleissopimuksessa 169, jonka Brasilia on ratifioinut. Siksi yhteistyö alkuperäiskansojen kanssa on yksi merkittävimmistä keinoista Amazonin suojelussa.
Vuosien varrella olemme tehneet yhteistyötä monien alkuperäiskansojen kanssa Amazonilla. Esimerkiksi Maranhãon osavaltiossa Ka’apor -kansa ja toimistomme Brasiliassa ovat tehneet yhteistyötä, jossa Greenpeace kouluttaa Ka’aporeita jäljityslaitteiden ja kameroiden käytössä. Niiden avulla alkuperäiskansat voivat jäljittää heidän metsistään laittomasti kaadettua puuta ja kerätä tietoa siitä, minne laiton puutavara päätyy. Tämä antaa heille lisää keinoja vaatia alueidensa parempaa suojelua ja alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittavaa kohtelua.
Ka’apor-kansan aktivistit pystyttävät kameroita metsiinsä, jotta laittomat hakkuut saataisiin estettyä.
Työ Amazonin puolesta on haastavaa ja ajoittain hidasta, mutta sademetsät on mahdollista pelastaa tuellasi.
Amazonin sademetsä on uhanalaisempi kuin koskaan aiemmin. Meidän on tehtävä kaikkemme, että Amazonin tulevaisuus olisi turvattu.