Exeterin yliopiston ja Greenpeacen tiedeyksikön, Greenpeace Research Laboratoriesin julkaisema raportti osoittaa, että syvänmeren kaivostoiminta muodostaa todellisen uhan valaskannoille.
Tutkimus keskittyi yhteyksiin syvänmeren louhinta-alueiden sekä valas-, delfiini- ja pyöriäiskantojen välillä. Tutkijat havaitsivat, että syvänmeren kaivostoiminta voi aiheuttaa ”merkittävän riskin meren ekosysteemeille”, jolla olisi ”pitkäaikaisia ja peruuttamattomia” vaikutuksia. Kaivostoiminta aiheuttaa riskejä maailmanlaajuisesti uhanalaisiin lajeihin, kuten sinivalaisiin. Exterin yliopiston ja Greenpeacen tiedeyksikön tutkijat olivat yhtä mieltä siitä, että kaivostoiminnasta aiheutuvan melun vaikutuksia näiden nisäkkäiden hyvinvointiin on tutkittava vielä syvällisemmin.
”Mediassa on puhuttu paljon esimerkiksi tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista eläimille. Kuitenkin samaan aikaan valtameret ja niiden eläimet kohtaavat nyt suurempia uhkia kuin koskaan. Tämä raportti osoittaa selvästi, että jos kaivosteollisuuden annetaan porata merenpohjaa, valaiden elinympäristö on entistä suuremmassa vaarassa. Sen sijaan, että perustaisimme uuden teollisuudenalan maailman suurimpaan ja tuntemattomimpaan ekosysteemiin, meidän pitäisi perustaa merille suojelualueita, jotta voimme turvata merten biologista monimuotoisuutta” Arlo Hemphill, Greenpeacen USA:n syvänmeren kaivostoiminnan kampanjan projektipäällikkö toteaa.
Syvänmeren kaivostoiminta on herättänyt valtavaa kansainvälistä kiinnostusta viime vuosina kun kilpailu metalleista ja mineraaleista kiihtyy, sillä niillä on keskeinen rooli akkuteollisuudelle ja siten vihreälle siirtymälle. Tutkivat ovat varoittaneet ryntäämästä herkkien ekosysteemien kimppuun, sillä alan ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu tarpeeksi. Näitä materiaaleja käyttävien yritysten tulisi investoida kierrätykseen ja uuteen teknologiaan sen sijaan, että yritykset hyötyvät taloudellisesti ihmiskunnan yhteisenä perintönä pidetystä syvänmerenpohjasta. On selvää, että syvänmeren louhinta olisi katastrofaalinen uutinen valtamerille.
Kaivosyhtiöt eivät ole vielä saaneet lupaa aloittaa kaivostoimintaa teollisessa mittakaavassa, mutta yhtiöt painostavat kansainvälistä merenpohjajärjestöä, International Seabed Authority ISA:ta ja hallituksia antamaan toiminnalle vihreää valoa jo heinäkuussa 2023. Jos lupa myönnetään, valtameren syvyyksiin sijoitetaan ympäri vuorokauden toimivia jättiläismäisiä kaivoskoneita. Kaivostoiminta vahingoittaa merenpohjien herkkiä ekosysteemejä ja aiheuttaa merkittävää meluhaittaa, joka voi häiritä valaiden viestintään käyttämiä taajuuksia. Clarion-Clipperton -nimisellä vyöhykkeellä Tyynellämerellä elää jopa 30 valaspopulaatiota, mukaan lukien maailmanlaajuisesti uhanalaisia lajeja kuten sinivalaita. Tälle vyöhykkeelle on nyt myönnetty 17 lisenssiä syvänmeren kaivosmahdollisuuksien tutkimiseen.
Tohtori Kirsten Thompson Exeterin yliopistosta, yksi tutkimuksen tekijöistä kuvailee meluhaittojen vaikutuksia kohtalokkaiksi. ”Kuvittele, jos omaa kotirauhaasi häiritsisi yhtäkkiä ympäri vuorokauden käynnissä olevat rakennustyöt. Se muuttaisi elämääsi dramaattisesti ja tekisit varmaankin kaikkesi välttääksesi häiriöitä. Tilanne ei ole kovin erilainen valaiden tai delfiinien kohdalla”, Thompson toteaa.
Meksikon ja Havaijin välissä sijaitsevalla Clarion-Clipperton Zone (CCZ) -vyöhykkeellä asuu vähintään 25 eri valas-, delfiini-, ja kaskelottilajia, mutta nyt tästä vyöhykkeestä on tullut keskeinen alue syvänmeren kaivostoimintaa edistäville yrityksille. Myös muut tärkeät ekosysteemit ovat uhattuina kaivosyhtiöiden havitellessa toimintalupaa metallien metsästykselle: elämä on uhattuna esimerkiksi vedenalaisilla vuorilla ja hydrotermisillä aukoilla, joissa kuumaa mineraalipitoista vettä virtaa ylös maan sisältä. Ne muodostavat ainutlaatuisia elinympäristöjä eläimille ja bakteereille, jotka voivat selviytyä erittäin korkeissa lämpötiloissa ja korkeassa paineessa.
International Seabed Authority (ISA) toimii hallitusten välisenä elimenä ja sääntelee syvänmeren kaivostoimintaa kansainvälisillä vesillä. Järjestö kokoontui maaliskuussa 2023 neuvottelemaan kaivosalan tulevaisuudesta ja palaa jatkamaan neuvotteluja heinäkuussa Kingstonissa, Jamaikalla. Viime vuonna useat hallitukset, mukaan lukien Uusi-Seelanti, Ranska ja Chile, alkoivat vastustaa kaupallista painetta sallia syvänmeren kaivostoiminnan aloittaminen vuonna 2023 ja vaativat sen sijaan varovaista taukoa. Tämän jälkeen sekä Ranska että Kanada ovat tehneet merkittäviä päätöksiä syvänmeren kaivostoiminnasta kansallisilla vesillään, kun Ranskan parlamentti äänesti syvänmeren kaivostoiminnan täydellisen kiellon puolesta ja Kanada on hyväksynyt moratorion, eli tilapäisen pysäyttämisen.
Tutkimustulokset puoltavat vahvasti sitä, että tarvitsemme lisää maita syvänmeren kaivostoiminnan kieltämisen kannalle. Hallitukset eivät voi pitää kiinni sitoumuksistaan valtamerten suojelemiseksi, jos ne samaan aikaan sallivat merenpohjan louhinnan alkamisen. Emme voi antaa tämän tuhoisan alan aloittaa toimintaansa, sillä mikään mineraali ei ole kokonaisia ekosysteemejä arvokkaampi.
Tartu toimeen ja allekirjoita vetoomuksemme syvänmeren kaivostoiminnan lopettamiseksi!
Syvänmeren kaivostoiminta uhkaa merten elämää. Tämä tuhoisa teollisuudenala on pysäytettävä. Allekirjoita vetoomus!
