Kokosimme yhteen kiinnostavia tietoja rakastettavista räpyläystävistämme. Tiesitkö, että:
1. Olipa kerran jättiläispingviini
Fossiilit osoittavat pingviinien kehittyneen jo ennen dinosaurusten sukupuuttoa. Löydöistä on paljastunut nykyisiä pingviinilajeja selvästi suurikokoisempi muinaislaji, jota kutsutaan osuvasti jättiläispingviiniksi: lintu oli jopa kaksimetrinen ja painoi yli 100 kg.
Ensimmäisenä ‘pingviiniksi’ nimitettiin kuitenkin Pohjois-Atlantilla esiintynyttä siivetönruokkia (Pinguinus impennis), jota on kutsuttu myös jättiläisruokiksi. Lentokyvytön siivetönruokki oli helppo saalis, ja ihmiset metsästivät sen sukupuuttoon. Viimeiset yksilöt havaittiin 1800-luvun puolivälissä. Ulkomuodostaan huolimatta ruokit eivät ole läheistä sukua pingviinien kanssa.
2. Maailman pienin pingviini on pieni
Etenkin esihistorialliseen jättiläispingviiniin verrattuna maailman pienin pingviinilaji, sinipingviini, on huomattavan pienikokoinen – se on vain noin 30 senttinen ja painaa ainoastaan maitotölkin verran, eli noin kilon.
3. Luonnonvaraisia pingviinejä löytyy vain eteläiseltä pallonpuoliskolta – muttei ainoastaan Antarktikselta
Kaikki luonnonvaraiset pingviinit elävät päiväntasaajan eteläpuolella, mutta vaikka ne mielletään vahvasti lumen ja jään asukeiksi, lajeista vain kaksi elää yksinomaan Etelämantereella ja sitä ympäröivillä saarilla.
Galapagosinpingviini on maailman pohjoisin luonnossa esiintyvä pingviinilaji, ja se uskaltautuu toisinaan vierailemaan päiväntasaajan pohjoispuolellakin pitkillä ruoanhakumatkoillaan.
4. Pingviinien mustavalkoinen ”smokki” auttaa välttämään petoeläimiä
Useimmilla pingviineillä on musta selkä ja valkoinen vatsa. Tumma väritys auttaa niitä sulautumaan ylhäältä päin katsottaessa mustalta näyttävään mereen. Alhaalta katsoen valkoinen vatsa puolestaan muistuttaa kirkasta taivasta.
Tyylikkäästä pukeutumisesta puheen ollen, tämä saattaa olla yksi parhaista pingviinifaktoista:
5. Pingviineillä on käteviä liikkumistapoja
Vaappuen kävelevät pingviinit ovat tarpeen tullen varsin kekseliäitä ja yllättävänkin ketteriä. Liikkuakseen nopeasti vedessä pingviinit käyttävät pyöriäistekniikkaa. Nopeisiin siirtymiin jäällä ne käyttävät kätevää kelkkailutekniikkaa.
Tutkijat ovat myös havainneet, että pingviinilajeista suurin, keisaripingviini, käyttää aivan erityistä kuplavoimatekniikkaa lisätäkseen nopeuttaan veden alla.
Merten ihmeellinen maailma tarvitsee apuamme. Pidetään yhdessä huolta, että merten elämä saa ansaitsemansa suojelun.
6. Pingviinit ovat suosittuja esiintyjiä
Pingviinit ovat mm. laulaneet Maija Poppasen kanssa, varastaneet huomion The Muppet Show -ohjelmassa, tanssineet iloisesti Happy Feet -elokuvassa, suojelleet valtameriä piirrettyjen Oktonauttien kanssa sekä esiintyneet pahiksen roolissa Wallace & Gromit -animaatiossa.
7. Jääpingviineillä on monimutkainen rakkauselämä
Jääpingviinit rakastavat kiviä. Niitä käytetään pesien tekemiseen ja niistä on aina pulaa. Mitä vaihtoehtoja pingviinillä sitten on hankkiakseen lisää kiviä? Naaraspuoliset jääpingviinit tarjoavat naapuriuroksille seksiä vastineeksi kivistä.
“Kivinen siveettömyys” on kuitenkin vain jäävuoren huippu; edvardiaanisen ajan tutkijat pitivät aikanaan näiden söpöjen lintujen seksielämää kokonaisuudessaan liian järkyttävänä, jotta siitä voisi edes hiiskua suurelle yleisölle.
8. Osa pingviineistä sukeltaa paljon syvemmälle kuin voisi kuvitella
Keisaripingviinit voivat sukeltaa jopa 560 metriin, eli lähes päivänvalon ulottumattomiin, ja jääpingviinikin 180 metrin syvyyteen. Myssypingviinit kuitenkin sukeltavat vain noin 70 metriin.
9. Pingviinit tarvitsevat apuamme
Tutkijat ovat tehneet hälyttäviä löydöksiä tutkiessaan pingviiniyhdyskuntia Etelämantereella. Myssypingviinien määrä tutkituissa yhdyskunnissa Elefanttisaarella on pudonnut lähes 60 %, ja jotkut yhdyskunnista ovat menettäneet jopa 77 % populaatiostaan sen jälkeen, kun ne viimeksi laskettiin 1970-luvun alussa.
Stony Brookin yliopiston tutkijat löysivät valkokulmapingviinejä kokonaan uusilta alueilta Antarktiksen niemimaalla. He puhuvat ”perinpohjaisesti muuttuneesta ekosysteemistä” ja toteavat löydösten kertovan ilmastokriisin vaikutuksista.
Nyt kun tiedät pingviineistä, on aika auttaa niitä. Maailman meret ovat vaarassa. Vähintään 30 % on suojeltava vielä tällä vuosikymmenellä, jotta ne voivat elpyä.
Tarvitsemme kipeästi uusia valtamerten suojelualueita Etelämantereen alueella ja kaikkialla maailmassa, jotta mm. pingviineillä ja muilla merten olennoilla on mahdollisuus toipua ja sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon, turvassa haitalliselta teolliselta toiminnalta. Allekirjoita vetoomus merten puolesta.
Muovijätteestä liikakalastukseen – meret ovat vaarassa. Vähintään 30 % on suojeltava vuoteen 2030 mennessä, jotta merten elämä voi elpyä. Allekirjoita kansainvälinen vetoomus merten puolesta!
Mikä mertensuojelusopimus?
Tarvitaan vahva mertensuojelusopimus. Sen avulla kansainvälisille merialueille voidaan perustaa suojelualueita.
Maailman päättäjät kokoontuvat keväällä 2022 YK:n johdolla neuvottelemaan sopimuksesta, joka olisi toteutuessaan ihmiskunnan historian suurin suojelupäätös.
Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus ja teemme kaikkemme, jotta päättäjät tekisivät oikeita päätöksiä – tule mukaan!
Miljoonat ovat jo allekirjoittaneet kansainvälisen vetoomuksen mertensuojelusopimuksen puolesta. Lisää nimiä kuitenkin tarvitaan. Anna äänesi merille, allekirjoita NYT.