Mitä mieleesi tulee, kun kuulet sanaparin ”valtamerten suojelu”? Sinivalas? Söpöjä pingviinejä viimeiseltä Antarktiksen-matkaltamme? Kenties värikkäässä koralliriutassa uivia kaloja?
Eläimet kuten valaat, hait ja kilpikonnat, ovat olleet valtamerten suojelun ikoneja vuosikymmeniä. Eläväthän ne merissä, joita yritämme suojella, ja niihin kohdistuu vakavia uhkia. Lisäksi ne ovat tosi söpöjä! Niitä kelpaa ihailla maailman merien päivänä 8. kesäkuuta.
On kuitenkin olemassa eräs laji, jonka tulevaisuus riippuu terveistä meristä mutta joka jää usein mainitsematta merten suojelua koskevassa keskustelussa.
Tämä laji on ihminen.
Miksi ihmiset ovat riippuvaisia meristä?
Yli kolmen miljardin ihmisen toimeentulo on riippuvainen meristä. Meri tarjoaa rannikkoyhteisöille työpaikkoja sukupolvelta toiselle siirtyneelle pienkalastukselle sekä uudemmille aloille, kuten matkailulle.
Meret tarjoavat meille myös ruokaa. Merten antimet ovat keskeinen osa miljardien ihmisten ruokavaliota.
Eri alueiden yhteisöillä on syvät kulttuuriset ja henkiset yhteydet mereen. Meri on ollut varsinkin monien alkuperäiskansojen elämän keskiössä vuosisatojen ajan.
Näin ihmiset vaikuttavat valtameriin
Vaikka monet ihmiset tekevät lujasti töitä suojellakseen meriämme, heidän monet lajitoverinsa käyttävät meriämme hyväkseen voittoja tavoitellessaan, mikä uhkaa muiden toimeentuloa ja selviytymistä.
Teollisen kalastuksen kaltaiset teollisuudenalat tuhoavat merten elämää. Kansainvälisillä merialueilla liikakalastus on toistaiseksi mahdollista, koska lait eivät sitä estä.
Kansanvälisten vesien ryöstökalastuksella on tuhoisa vaikutus rannikkoyhteisöihin. YK arvioi, että kalastus ja kalanviljely työllistää noin 60 miljoonaa ihmistä. Suurin osa heistä on pienituloisia kehittyvien maiden asukkaita.
Puhuimme esimerkiksi nigerialaisen kalastajan Oken kanssa, joka sanoi: ”Lapsemme eivät voi enää käydä säännöllisesti koulussa. Se on vaikuttanut puolisoidemme kykyyn tehdä työtään, ja elinkustannukset ovat nousseet pilviin.”
Katso tämä video, jossa Oke ja muut rannikkoyhteisöjen jäsenet kertovat elämästään:
Suuret, teolliset kalastusyhtiöt eivät vahingoita vain rannikkoyhteisöjä – myös heidän omat työntekijänsä kärsivät. Tämä hiljattain julkaistu artikkeli kertoo Filippiinien, Indonesian, Ghanan, Sri Lankan ja Intian siirtolaisista, jotka työskentelevät veneillä Ison-Britannian vesillä. He kertovat kamalista olosuhteista, 20 tunnin työvuoroista sekä kohtaamastaan väkivallasta ja rasismista.
Me kaikki tarvitsemme terveitä meriä
Valtameret ovat ratkaisevassa asemassa yhteisen tulevaisuudemme kannalta, vaikka asuisimme tuhansien kilometrien päässä merestä. Terveet valtameret ovat nimittäin avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Valtameremme ovat imeneet syövereihinsä 20–30 prosenttia päästöistä 1980-luvulta lähtien, mikä on ostanut meille lisäaikaa ilmastokriisin pahimpien seurausten estämiselle.
Mutta ellemme suojele ekosysteemeitä, jotka pitävät valtameren elämän terveenä, meret eivät enää pysty imemään yhtä paljon päästöjämme ja ilmastonmuutos kiihtyy.
Siksi maailman merien päivä ei koske vain söpöjä eläimiä. Jos emme pysty suojelemaan valtameriä, emme pysty suojelemaan itseämme.
Me kaikki häviämme, kun valtameriä käytetään kestämättömästi. Vahva maailmanlaajuinen mertensuojelusopimus auttaisi pitämään osan avomerestä poissa tuhoisilta teollisuudenaloilta. Allekirjoita vetoomus ja kehota maailman johtajia toimimaan nyt valtameriemme ja ihmisten suojelemiseksi.