Intian valtamerellä on ainutlaatuinen ja lähes tuntematon ekosysteemi: Saya de Malhan matalikko.
Tämä Sveitsin kokoinen matalikko sijaitsee meren alla satojen kilometrien päässä lähimmistä saarista. Sillä kasvaa maailman suurin meriruohoniitty ja siten se on yksi maailman merten suurimmista hiilinieluista. Se on myös tärkeä lisääntymisalue monille eläimille, kuten pikkusinivalaille.
Greenpeacen Arctic Sunrise -laivalla matkanneet tutkijat dokumentoivat Saya de Malhan rannikkoa. Teemme tieteellistä tutkimusta merten elämästä ja ekosysteemeistä, jotta voimme lisätä ymmärrystä merten elämästä ja suojelun kiireellisyydestä. YK:n mertensuojelusopimuksen neuvottelut ovat loppusuoralla, ja vahva sopimus auttaisi suojelemaan Saya de Malhan kaltaisia ainutlaatuisia alueita.
Sukella kanssamme aaltojen alle ja tutustu tähän upeaan merialueeseen!
Kaskelotit ovat suurimpia hammasvalaita, jotka voivat kasvaa jopa 15,8 metrin pituisiksi ja 40 tonnin painoisiksi – ja ne ovat uhanalaisia. Kaskelotit voivat elää 60-vuotiaaksi ja ne voivat sukeltaa yli kolmen kilometrin syvyyteen saalistamaan kalmareita, haita ja muita kaloja. Kuvan kaskelotti havaittiin lähellä Seychellejä.
Tässä kuvassa näkyy Saya de Malhan meriruohoniittyä ja korallia. Saya de Malha on osa Mascarenen tasankoa ja se sijaitsee Mauritiuksen ja Seychellien välissä Intian valtamerellä.
Korallia meriruohoniityllä. Saya de Malhan meriruohoniitty on maailman suurin ja siten yksi merten suurimmista hiilinieluista. Meriruoholla on tärkeä rooli merien meriekosysteemien tasapainottamisessa: ne sitovat kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia neliömetriltä kuin metsät.
Tämä alue on koti uskomattomalle elämälle, kuten pikkusinivalaille, möhkäkaloille, pyöriäisdelfiineille, valashaille sekä lukuisille värikkäille kaloille ja koralleille.
Satoja kilometrejä rannikolta, merivirrat keinuttavat ruohoa tällä merenalaisella tasangolla.
Karettikilpikonna Seychellien Mahé-saaren tuntumassa. Kuten muut merikilpikonnat, myös karettikilpikonna on uhanalainen, johtuen pesimä- ja ruokailualueiden häviämisestä, liiallisesta munien keräämisestä, saasteista ja rannikkoalueiden rakentamisesta. Lisäksi kilpikonnat jäävät usein teollisen kalastuksen sivusaaliiksi. Kaikkein eniten niitä kuitenkin uhkaa luonnonvaraisten eläinten kauppa.
Merikilpikonnat edustavat matelijoita, jotka ovat eläneet maapallolle viimeiset sata miljoonaa vuotta. Ne ovat olennainen osa meriekosysteemejä, ja auttavat säilyttämään elinvoimaiset koralliriutat ja meriruohoniityt.
Hyvinvoivat meret ovat elinehto miljoonille ihmisille, jotka asuvat Intian valtameren rannikkoalueilla ja saarilla. Valitettavasti teollinen kalastus ja ilmastokriisi uhkaavat heidän ruokaturvaansa ja elinkeinoaan.
Intian valtameren delfiinit ovat vähentyneet jopa yli 80 prosenttia viimeisten vuosikymmenien aikana. Monet delfiinit jäävät teollisen tonnikalan pyynnin sivusaaliiksi.
Laivalla tutkijaryhmä kartoitti Saya de Malhan eläinlajistoa kiikarien, kameroiden ja vedenalaisten mikrofonien avulla sekä keräämällä vesinäytteitä, joista voidaan laboratoriossa tutkia eläinten DNA-jälkiä. Pian meillä on parempi tietämys alueen eläimistä. Tieto auttaa meitä työssä vahvan mertensuojelusopimuksen puolesta.
Tahdomme välittää valtavan kiitoksen sinulle ja kaikille Greenpeacen tukijoille. Te olette mahdollistaneet tämän tutkimusmatkan ja tärkeän mertensuojelutyön.
Jokainen allekirjoitettu vetoomus, onnistunut mielenosoitus ja avokätinen lahjoitus parantaa maailmaa. Koska Greenpeace on ihmisten – ei yritysten tai valtioiden – rahoittama, te olette toimintamme kulmakivi.
Yhdessä voimme tehdä toimivasta mertensuojelusta totta. Kiitos!