Tänään vietetään maailman valaiden päivää! Sen kunniaksi, tässä kuusi faktaa valaista:
1. Ryhävalaan pyrstö on yhtä ainutlaatuinen kuin ihmisen sormenjäljet
Tutkijat pystyvät tunnistamaan ryhävalasyksilön sen pyrstön sisäsyrjältä löytyvien kuvioiden perusteella. Ihmisen sormenjälkien tapaan jokaisella ryhävalaalla on oma yksilöllinen kuvionsa.
2. Suurin koskaan elänyt eläin on sinivalasnaaras
Sinivalas on nisäkkäistä suurikokoisin. Pisin löydetty sinivalas mitattiin vuonna 1909 Etelä-Georgian valastuasemalla eteläisellä Atlantilla. Naaraspuolisen valaan pituus oli hurjat 33,58 metriä. Vuonna 1947 Antarktiksella puolestaan pyydystettiin valas, joka painoi 190 tonnia – toisin sanoen 30 elefantin tai 2500 ihmisen painon verran.
3. Kaskelotit nukkuvat pystyasennossa
Tiesitkö, että kaskelotit nukkuvat pystyasennossa, pyrstö kohti merenpohjaa? Tämä asento auttaa valasta hengittämään helpommin hengitysaukkonsa kautta. Valaat ylipäätänsä nukkuvat toinen aivopuolisko kerrallaan, pysytellen osittain hereillä kaiken aikaa.
4. Ryhävalaat luovat musiikkitrendejä
Ryhävalaat rakastavat laulamista. Mutta nekin kyllästyvät laulamaan samoja lauluja. Ajan saatossa ryhävalaiden laulut vaihtuvat ja muuttuvat. Jos ne tykästyvät toisen valaan lauluesitykseen, ne ottavat sen laulun omaan repertuaariinsa. Siinä missä ryhävalaat suosivat korvamatoja ja hittisävellyksiä, sinivalaan ääniesteettinen filosofia kumpuaa ajatuksesta “maksimaalinen äänenvoimakkuus = maksimaalinen lopputulos”; sen 188 desibelin voimalla tuottama ääni on nimittäin suihkumoottoriakin voimakkaampi ja voi kantautua satojen kilometrien päähän.
5. Kaskelotit taistelevat jättikalmareiden kanssa
Ihminen ei ole koskaan onnistunut näkemään tilannetta, mutta kaskelottien tiedetään käyvän kuolettavia taisteluita jättikalmareiden kanssa merten syvyyksissä. Jättiläiskalmarit ovat kaskelottien herkkua, mutta kalmarit osaavat puolustautua viimeiseen hengenvetoon asti syöntiyrityksiä vastaan. Useat kaskelotit kantavatkin mukanaan jättiläiskalmareiden pyyntilonkeroillaan repimiä taisteluarpia.
6. Valaat lannoittavat valtameriä
Valaiden edestakaisella liikkumisella syvyyksien ja pinnan välillä on suurempi merkitys kuin nopeasti arvaisikaan. Valaan kakka on nimittäin loistava merten lannoite, ja “valaspumpuksi” kutsutun ilmiön ansiosta valaat tuovat ravinteita takaisin pohjasta pintaan, millä on vaikutus merten ekosysteemien terveyteen ja hedelmällisyyteen. Tutkijat uskovatkin, että laajamittaisella valaiden pyynnillä on ollut laajoja negatiivisia vaikutuksia muillekin mereneläville.
Näistä kiehtovista faktoista huolimatta on vielä paljon, mitä emme tiedä valaista.
Valaanpyynnin jäljiltä jääneitä valaspopulaatioita uhkaavat ilmastonmuutos, ylikalastus sekä saasteet muovin, kemikaalien ja merimetelin muodossa.
Valaiden suojelemiseksi tarvitaan parempi mertensuojelusopimus. Muutaman viikon kuluttua valtioiden päättäjät kokoontuvatkin päättämään siitä, ovatko meret suojelun arvoisia. Jos neuvottelut menevät maaliin ja vahva mertensuojelusopimus saadaan valmiiksi, se on historiallisen suuri suojelupäätös.