YK:n kaksiviikkoiset neuvottelut kansainvälisestä mertensuojelusopimuksesta (Global Ocean Treaty) päättyivät 18.3. – sopimus jäi aivan kesken. Neuvotteluja on jatkettava pian ja ne on vietävä päätökseen, sillä hyvinvoivat meret ovat paitsi merieliöiden, myös ihmisten elinehto.
Maailman molemmilla navoilla vallitsee parhaillaan ennennäkemättömän korkeat lämpötilat. Eteläisellä jäämerellä merijää suli pienemmäksi kuin koskaan mittaushistorian aikana. Laiton, sääntelemätön tai muuten kestämätön kalastus köyhdyttää kansainvälisten merialueiden elämää huolestuttavaa tahtia.
Samaan aikaan maailman hallitukset käyttäytyvät mertensuojeluneuvotteluissaan kuin aikaa olisi loputtomasti, vaikka merten terveys heikkenee ja vaikka useimmat valtiot ovat sitoutuneet tehostamaan merten suojelua merkittävästi.
Neuvotteluja kansainvälisestä mertensuojelusopimuksesta, jonka avulla voidaan suojella 30 prosenttia maailman meristä, on jatkettava pian. Tässä 5 syytä sille, miksi tätä sopimusta tarvitaan nyt kipeästi.
1. Sääntelemätön kalastus uhkaa merten elämää
Kun Greenpeacen Arctic Sunrise -alus oli palaamassa Antarktiksen-tutkimusmatkaltaan Lounais-Atlantilla, laivasta havaittiin satoja kalastusaluksia. Ne seilasivat kansainvälisillä vesillä, joita ei ole voitu suojella yksittäisten maiden päätöksillä eikä toistaiseksi myöskään kansainvälisillä suojelusopimuksilla.
”Tämä alue tunnetaan merten villinä lännenä, ja syystä: täällä on laitonta ja veristä”, sanoo merikampanjan johtaja Luisina Vueso Greenpeace Andinosta. Hän oli mukana Antarktiksen-tutkimusmatkalla Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksella.
”Kannelta näin lukemattomia teollisuuskalastusaluksia horisontissa. Laskimme 265 alusta 35 kilometrin säteellä meistä, ja laajemmalla Blue Hole -kalastusalueella niitä näkyi yli 400. Nämä eivät ole pieniä paatteja vaan valtavia teollisuusveneitä, jotka tuhoavat merten elämää vailla mitään sääntelyä. Se on synkkää, häikäilemätöntä toimintaa, joka tavoittelee voittoja ryöväämällä meriä, ajaa villieläinpopulaatioita kohti romahdusta ja uhkaa maapallon suurimman ekosysteemin terveyttä. Se on kauhea näky”, Vueso sanoo.
Vaarassa ovat etenkin mustekalat. Niiden pyyntiä ei säännellä lajikohtaisilla rajoituksilla, jollaisilla esimerkiksi tonnikalakantoja on pyritty suojelemaan. Greenpeacen tuoreen Squids in the Spotlight -raportin mukaan mustekalojen pyyntimäärät kansainvälisillä vesillä ovat noin kymmenkertaistuneet 1950-luvulta lähtien.
Tämä uhkaa myös muita lajeja, sillä mustekaloilla on tärkeä osa hyvinvoivien merten ravintoverkoissa, ja sivusaaliiksi voi jäädä myös muita mereneläviä.
”Tähän on saatava muutos – eli sopimus, jolla näiden suojellaan näiden merialueiden eliöitä, ekosysteemeitä sekä kalastuksesta elävien ihmisyhteisöiden elämää”, sanoo Greenpeace Suomen meriasiantuntija Laura Meller, joka oli Arctic Sunrisen matkassa Antarktiksella helmi–maaliskuussa.
2. Terveet meret ovat elämämme edellytys
Merieliöt tuottavat merkittävän osan hapesta, jota hengitämme – mutta eivät kauan, jos sallimme merten elämän tuhoamisen.
Merten elämä myös sitoo hiilidioksidia ja eliöiden mukana hiiltä kulkeutuu meren syvyyksiin. Syvä meri on maailman suurin hiilen varasto. Kuten ilmastopaneeli IPCC on toistuvasti raporteissaan korostanut, meret ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa.
Ilmastokriisi ei ole tulevaisuuden uhkakuva, vaan etenkin merten napa-alueilla se näkyy jo hälyttävän selvästi.
”Kuluvalla viikolla maailman molemmilla navoilla, Antarktiksella ja Arktiksella, on mitattu 30–40 astetta tavallista korkeampia lämpötiloja. Helmi–maaliskuun tutkimusmatkallamme näimme myös, miten vähissä merijää on Antarktiksella. Alueet, jotka minä tahansa muuna vuonna olisivat tähän aikaan olleet jään peitossa, olivat nyt avointa, sulaa vettä. Jäätä on nyt vähemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana”, Meller sanoo.
3. Hallitukset ovat luvanneet suojella meriämme
Yli sata maata on sitoutunut suojelemaan vähintään 30 prosenttia maailman meristä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä vain kaksi prosenttia meristä on tehokkaasti suojeltu.
Tämän lisäksi 48 valtion joukko, johon myös Suomi kuuluu, julisti YK:n neuvottelujen alla, että sopimus on saatava aikaan tänä vuonna.
”Lupausten arvo mitataan lähikuukausina. New Yorkissa nähtiin, että tällä tahdilla ei tule valmista. Mutta mitä päättäjät tekevät asialle? Suojelutoimia on viivytelty samalla, kun merten kriisi etenee etenemistään. Nyt pitää tietää, miten varmistetaan, että sopimus saadaan valmiiksi ja sen avulla meret suojeltua”, Meller painottaa.
4. Suojelualueet toimivat
Tehokkain keino merten elämän turvaamiseksi on suurten suojelualueiden verkosto, joka on täysin rauhoitettu teolliselta toiminnalta.
Suojelualueilla merenpohjan elinympäristöt, kuten komeat kelppimetsät tai hitaasti kasvavien korallien ja sienieläinten kummalliset puutarhat, ovat lukuisten muiden lajien lisääntymis-, saalistus- ja piilopaikkoja. Esimerkiksi kalat kasvavat suuremmiksi ja saavat enemmän poikasia. Tutkimukset osoittavat, että kun jätämme luonnon rauhaan, merten elämä voi jopa seitsenkertaistua.
Kaikki tämä auttaa luontoa sopeutumaan nopeisiin muutoksiin.
5. Meret kuuluvat kaikille
Maailman meret eivät kuulu vain isoille valtioille ja jättiyrityksille. Ne kuuluvat kaikille – kuten miljoonille rannikoiden asukkaille, joiden ruokaturvaa ja elinkeinoja uhkaavat ilmastokriisi, teollinen liikakalastus ja saasteet.
Tasa-arvo ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä. On varmistettava, että kaikki voivat tasapuolisesti hyötyä mertentarjoamasta ravinnosta, hapesta ja tieteellisistä löydöistä.
Kansainvälinen yhteistyö tulevien sukupolvien puolesta voi myös auttaa ehkäisemään konflikteja. Antarktiksen rauhoittaminen Etelämanner-sopimuksella kylmän sodan aikaan on tästä hyvä esimerkki.
”Mertensuojelusopimuksessa oikeudenmukaisuus ja suojelu on laitettava merten hallinnan ytimeen”, Laura Meller sanoo.
Auta Greenpeacea suojelemaan meriä! Liity kuukausilahjoittajaksemme ja allekirjoita vetoomus merten suojelemiseksi.