Venäjän verinen hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut kohta jo kolme vuotta. Vaikka EU ja useat länsimaat ovat asettaneet Venäjälle kauppapakotteita, käy sotaa rahoittavien fossiilisten polttoaineiden kauppa edelleen kuumana.
Fossiilisten öljyn ja kaasun viennissä Venäjä käyttää varjolaivastoa, joka koostuu sille asetettujen pakotteiden ulkopuolisten maiden lipun alla purjehtivista aluksista. Näin Venäjä kiertää pakotteita ja öljyn hintakattoa. Samalla järjestelyn avulla alusten omistussuhteita ja niihin liittyviä vastuita häivytetään
Greenpeace julkaisi syksyllä raportin, jossa selvitetään varjolaivaston kaluston ikää, ympäristöriskejä ja kustannuksia onnettomuuden sattuessa. Voit ladata sen täältä. Varjolaivaston toiminta aiheuttaa ympäristölle valtavia riskejä:
1. Jopa tuhat tankkeria vuodessa
Venäjältä lähtöisin olevat raakaöljytoimitukset Itämerellä ovat lisääntyneet peräti 70 prosentilla tammikuun 2021 jälkeen. Viime vuonna jopa tuhat öljytankkeria seilasi Itämerellä kohti maailmanmarkkinoita.
2. Alukset ovat vanhoja
Varjolaivaston alukset ovat vanhoja ja niiden vakuutukset ovat puutteellisia. Itämeren öljykuljetuksissa käytettyjen tankkereiden keski-ikä on kasvanut. Kun se vuonna 2021 oli 8,9 vuotta, on keski-ikä nyt peräti 16,6 vuotta. Iäkkäiden alusten kalusto on kulunutta ja niiden tekniikka ei ole turvallisuuden osalta aina ajan tasalla.
3. Puutteellisia vakuutuksia
Perinteiset laivarahdin vakuutukset eivät kata esimerkiksi öljyvuodoista koituvia vahinkoja, mutta alan vakiintuneilla toimijoilla on ollut tapana liittyä p&i -klubiin(Protection and Indemnity Club), jonka jäsenet kattavat mm. öljyvahinkoja yhteisestä poolista mikäli niitä tapahtuu.
Itämerellä viime vuonna kulkeneista öljytankkereista kahdella kolmasosalla ei selvityksemme mukaan kuitenkaan ollut tällaista p&i-vakuutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että öljyonnettomuuden sattuessa Itämeren rantavaltiot joutuisivat maksamaan sen kustannukset – samalla, kun paikallinen luonto joutuisi kantamaan onnettomuudesta koituvat haitat.
4. Löyhiä säädöksiä, olematonta valvontaa
Monet Venäjältä öljyä kuljettavat alukset seilaavat heikoista turvallisuussäädöksistä ja löyhästä viranomaisvalvonnasta tunnettujen maiden – esimerkiksi Panaman, Liberian ja Cooksaarten – lippujen alla.
Sen lisäksi, että viranomaisvalvonta on näissä maissa heikkoa, ne vaativat rekisteröinnin yhteydessä hyvin vähän tietoa laivojen omistajista, joten ne tekevät Venäjän varjolaivastoon kuuluvien alusten varsinaisten omistajien jäljittämisestä vaikeampaa.
Esimerkiksi keskiafrikkalaisen, Venäjälle asetetuista pakotteista piittaamattoman Gabonin lipun alle rekisteröityjen alusten määrä on kasvanut parissa vuodessa räjähdysmäisesti. Heinäkuussa 2024 Saksan rannikon ohittaneista öljykuljetuksista jo 13% oli rekisteröity Gabonin lipun alle.
5. Alukset kulkevat luonnonsuojelu- ja rauhoitusalueilla
Öljykuljetukset turvattomilla aluksilla ovat jatkuvasti kasvava riski alueen vesistön ja merilajien lisäksi rannikoiden luonnonsuojelualueille. Pelkästään Tanskan ja Saksan rannikoiden kapeissa salmissa varjolaivaston alukset ohittavat ja kulkevat läpi useamman luonnonsuojelu- ja lintujen rauhoitusalueen.
Esimerkiksi Pohjois-Saksassa sijaitseva Länsi-Pommerin luonnonsuojelualue on aivan varjolaivaston reitin vieressä. Alue tunnetaan laguuneista ja matalikoista, joiden rikas linnusto ja vesilajisto ei kestäisi öljyvuodon vaikutuksia. Myös Suomen rannikon itäinen saaristo ja Viron Lahemaan kansallispuiston kaltaiset meriluonnon helmet ovat varjolaivaston alusten reittien varrella.
**
Tuhoisa sota Ukrainassa on näyttänyt, kuinka riippuvuus öljystä ja kaasusta ylläpitää konflikteja ja luonnon kannalta kestämätöntä taloutta, ja johtaa miljoonien kärsimyksiin. Greenpeace on Venäjän hyökkäyssodan alusta asti vaatinut loppua sotaa rahoittavien fossiilisten kaupalle ja aktivistimme ovat protestoineet fossiilisten kuljetuksia niin maalla kuin merellä.
