Jo 17 Suomen paikkakunnalla on tehty valtuustoaloite eläinperäisten tuotteiden hankintojen puolittamiseksi. “Haluan olla mukana kampanjassa, koska planeetan tulevaisuus huolestuttaa. Maapallon resurssit ehtyvät ja lämpöennätyksiä rikotaan,” kirjoittaa kampanjan vapaaehtoinen Matti Tuunanen Pieksämäeltä.
Viime syksynä työpaikan pihalle saapuessani ja sieltä lähtiessäni näin teuraskuljetuksen. Toistuva näky puistatti ja sytytti sisäisen aktivistini. Puoli vuotta myöhemmin pääsin mukaan Puolet parempaa -kampanjaan, jossa pääsin tekemään jotain konkreettista rakkaiden eläinten ja ympäristön hyväksi. Kampanjassa pääsin mukaan järjestöjen toimintaan ja sain ympärilleni samoja tavoitteita ajavia vapaaehtoisia. Sain tietoa, neuvoja ja tukea vaikutustoimintaan. Yhdessä toimiminen antoi voimaa ja loi uskoa parempaan tulevaisuuteen.
Huomasin kuitenkin olevani pienellä paikkakunnallani kampanjassa yksin. Yritin tietenkin saada mukaan lisää vaikuttajia, mutta puhelinsoitoista tai Facebookista ei ollut apua. Siispä toimeen oli ryhdyttävä Greta Thunberg -maisella päättäväisyydellä. Aluksi etsin kaupunginvaltuutettuja, jotka innostuisivat valtuustoaloitteesta, jolla pyritään eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pian soitinkin aktiivisesta lehtikirjoittelusta tunnetulle varavaltuutetulle, joka innostui viemään aloitteen eteenpäin omassa puolueessaan.
Aloitteen tueksi tehtiin myös taustatyötä. Selvitin kaupungin ilmasto-ohjelman sisältöä ja havaitsin siinä kohtia, jossa kampanja voisi edistää ohjelman tavoitteita. Myöhemmin julkaisin kampanjaa tukevan mielipidekirjoituksen, joka tehtiin yhdessä entisen paikkakuntalaisen kanssa.
Haluan olla mukana kampanjassa, koska planeetan tulevaisuus huolestuttaa. Maapallon resurssit ehtyvät ja lämpöennätyksiä rikotaan. Kriittiset keikahduspisteet lähenevät, kun ylikulutamme koko ajan. Tuhoamme ympäristöämme ja ilmastoamme. Samalla tuotamme kärsimystä ja ennenaikaisen kuoleman eläimille.
Eläintuotanto aiheuttaa paljon päästöjä myös Suomessa. Suomen metaanipäästöistä noin puolet tulee lehmistä. Eläinproteiinien tuottamiseen käytetään noin 70% Suomen peltoalasta. Tästä maidon ja naudanlihan tuotannon osuus on yli puolet. Eläintuotanto aiheuttaa myös luontokatoa ja Itämeren rehevöitymistä. Lisäksi eläimille tuodaan brasilialaista soijaa, joka aiheuttaa monimuotoisuus- ja lajikatoa sademetsissä.
Eläintuotantoon uhrattavat resurssit valuvat hukkaan, koska eläin kuluttaa valtaosan (90%) energiastaan omiin elintoimintoihin. Eläin ei tuota pääasiassa lainkaan ravintoa ihmiselle vaan itselleen. Eläinravinto tuottaa lisäksi elintapasairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, ja sillä on vahva yhteys syöpiin ja diabetekseen. Näiden sairauksien hoidosta kertyy yhteiskunnalle kustannuksia.
Kasvipohjainen ravinto on helppo tapa vähentää ympäristön kuormitusta. Lisäksi kasvipohjaisella ruokavaliolla voi vähentää luontokatovaikutusta. Kasvisruoalla on myös lukuisia terveyshyötyjä, koska kasviksissa ei esimerkiksi ole kolesterolia. On kansanterveyden etu, kun kasvisruokaan totutaan jo koulussa.
Nykyinen kulutus syö tulevaisuuteen tarvittavia resursseja ja vie pohjan tulevilta sukupolvilta. Siksi ilmastoa, luontoa ja eläimiä tuhoavan elämäntavan ja kulutuksen on muututtava. Onneksi muutoksen voi aloittaa läheltä. Minä ja monet muut vapaaehtoiset aloitimme toiminnan omalla kotiseudullamme, paikallisiin päättäjiin vetoamalla. Sinä voit tehdä saman. Tule mukaan Puolet parempaa -kampanjaan ja vaadi oman kotikuntasi eläinperäisten hankintojen puolittamista!
