Pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas käynnistyi Kemissä 20.9.2023. Metsä Groupin Kemin sellutehtaan laajennus nostaa tehtaan kuitupuun käytön noin 7,6 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, mikä lisää puun käyttöä Kemissä 4,5 miljoonalla kuutiometrillä. Tämä lisää painetta hakata luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta arvokkaita sekä hitaasti uusiutuvia pohjoisen metsiä Suomessa ja Ruotsissa.
Metsä Group avasi 20.9.2023 uuden sellutehtaan Kemiin. Tehdas käyttää kuitupuuta noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin Kemin vanha sellutehdas käytti vuosittain. Pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas on samalla Suomen pohjoisin sellutehdas.
Raaka-ainekäytön kasvu vaikuttaa erityisesti hitaasti kasvaviin pohjoisen metsiin Suomessa ja Ruotsissa. Puun lisäyksestä 3,5 miljoonaa kuutiometriä hankitaan Suomesta ja miljoona Ruotsista. Suomessa hakattiin vuonna 2022 yhteensä 74,7 miljoonaa kuutiometriä, josta kuitupuuta 34,2 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna hakkuut ovat pysyneet samalla tasolla sellumarkkinoiden taantumasta huolimatta. Kemin tehtaan avaaminen lisää entisestään painetta hakkuumäärien nostamiseen ja hakkuisiin pohjoisen luonnonmetsissä.
Pohjoisen metsien hakkuut ovat jo ennestään kestämättömällä tasolla
Suomen ja Ruotsin – Euroopan metsäisimpien maiden – boreaaliset metsät ovat tärkeä metsäluonnon monimuotoisuuden kehto ja hiilinielu. Hakkuut aiheuttavat metsien pirstoutumista, metsien tilan heikkemistä ja arvokkaiden metsien häviämistä.
Suomessa vain 6 prosenttia metsämaasta on tiukan suojelun alaista, vaikka peräti 76 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia ja uhanalaisista lajeista noin kolmannes asuu metsissä.
Euroopan unionin biodiversiteettistrategia velvoittaa suojelemaan kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Yli puolet Euroopan luonnonmetsistä ei ole vielä tiukasti suojeltuja, mikä altistaa koskemattoman luonnon kaupalliselle hyväksikäytölle.
Suomessa metsän hiilinielu on viime vuosina romahtanut liikahakkuiden seurauksena. On selvää, että maankäyttösektorin on oltava paljon suurempi hiilinielu, jos Suomi haluaa saavuttaa EU:n tai kansalliset ilmastotavoitteet.
Metsä Group takoo miljardivoittoja luonnon kustannuksella
Metsä Group käytti puuta 25,4 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2022. Metsä Groupin liikevaihto oli 7,0 miljardia euroa ja liiketulos 1,3 miljardia euroa. Metsä Groupin eri yksiköt Metsä Board Oyj, Metsä Fibre Oy, Metsä Spring Oy ja Metsä Tissue Oyj saivat vuosina 2020–2022 valtion yritystukia yhteensä 31,8 miljoonaa euroa.
Kemin sellutehdas tuottaa 1,5 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Kemissä sellusta jatkojalostetaan kartonkia. Osa sellusta menee suoraan vientiin, jolloin sellu jalostetaan tuotteiksi kohdemaassa. Metsä Groupin tuottamasta sellusta jatkojalostetaan kartonkia (35 %), pehmopaperia (30 %), painopaperia (27 %) ja erikoispapereita (8 %). Fossiilituotteita korvaavia “biotuotteita” ei yhtiön omassa listauksessa mainita ollenkaan. Investointi tehtaaseen on ollut valtava. Metsä Groupin mukaan investoinnin arvo on yhteensä 2,02 miljardia euroa ja se on ”suurin suomalaisen metsäteollisuuden koskaan tekemä investointi Suomeen”.
Metsä Group itse on kertonut, että Kemin tehtaalle tulee puuta vain talousmetsistä. Yhtiön määritelmä talousmetsälle on kuitenkin erittäin lavea: talousmetsä tarkoittaa yhtiölle metsää, josta on aiemminkin haettu puita ihmisten käyttöön.
Jos merkkejä metsän käytöstä alkaa etsiä, jokaisesta metsästä löytyy tarvittaessa joitakin kantoja. Vanhojen, suojelullisesti arvokkaiden metsien määritelmissä onkin kysymys metsistä, joissa järjestelmällisen ihmistoiminnan merkit puuttuvat tai ovat niin vähäisiä, että suojelun kannalta tärkeitä rakennepiirteitä, eli lahopuuta, eri-ikäistä ja -kokoista puuta ja erirakenteisuutta on selkeästi enemmän kuin säännöllisesti hakkuilla käsitellyissä, yksipuolisissa hoidetuissa metsissä.
Vanha ja luonnon monimuotoisuudelle arvokas metsä on hallinnollisesti talousmetsää, jos sitä ei ole suojeltu. Luonnon ja ilmaston kannalta puunhankinta on kestävää vasta kun puuta ei osteta vanhoista tai luonnontilaisista metsistä, raaka-aineen käyttöä vähennetään ja talousmetsien käytössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, esimerkiksi lopetetaan avohakkuut turvemailla.
Vaadi metsäyhtiöitä sopeuttamaan toimintansa luonnon ja ilmaston rajoihin allekirjoittamalla vetoomus.