Euroopan neuvosto, eli EU-maiden poliittiset johtajat, käsittelivät ylimääräisessä kokouksessaan heinäkuussa ennen näkemättömiä rahasummia – yhteensä yli 1,8 biljoonaa euroa vuosille 2021-2027. Sosiaalisen ja muunkin median mielenkiinto kohdistui jalkapallokisojen puutteessa lähinnä kansallisiin kamppailuihin – mikä maa voitti ja mikä hävisi.
Maapallon kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Eikä edes Euroopan kannalta. Tärkeää on se, mihin nämä rahat käytetään. Euroopan on yhdessä pystyttävä torjumaan ilmastokriisiä ja samalla tukemaan ahdingossa olevia eurooppalaisia asuivat he sitten etelässä tai pohjoisessa. Sen rinnalla kansallinen nokittelu näyttää ainoastaan lapselliselta.
Kuinka paljon ilmastotoimiin?
Sekä Euroopan unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä – eli EU:n budjetista 2021-2027 – että elpymisrahastosta 30 prosenttia on käytettävä ilmastotoimiin. Tämä tarkoittaa 550 miljardia euroa vuosina 2021-2027 toimiin jotka tukevat Euroopan hiilineutraaliutta 2050 ja päästövähennystavoitetta 2030. Tämä on luonnollisesti hyvä uutinen – osuus on hieman suurempi kuin mitä ennen kokousta ennakoitiin.
Hyvää uutista himmentää se, että sellaista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030, joka hillitsisi ilmastokriisiä Pariisin ilmastosopimuksen tavoittelemaan 1,5 asteen lämpenemiseen, ei ole. Neuvoston päätöksessä viitataankin epämääräisesti “uuteen tavoitteeseen vuodelle 2030”. Ilmastotieteen mukaan vähennysten tulisi olla 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Edistyksellisimmät maat, kuten Suomi, sekä Euroopan komissio ovat esittäneet 55 prosentin päästövähennystä.
Valuuko rahaa väärään paikkaan?
Toinen huoli on rahan valuminen ilmastokriisiä kiihdyttävään toimintaan. Ei ole olemassa listaa niistä yhtiöistä ja toimialoista, jotka ovat ilmastolle vahingollisia ja joiden ei pidä saada rahaa. Näin samalla kun rahoitetaan ilmastotoimia, julkista rahaa valuu edelleen yhtiöille tai toimialoille, jotka tekevät ilmastotoimet tyhjäksi.
Pelko ei ole turha. Tuoreen selvityksen mukaan G20-maiden koronaelvytysrahoista 141 miljardia euroa on päätynyt fossiiliyhtiöille ja vain 119 miljardia euroa puhtaaseen energiaan. EU-maista Saksa ja Ranska ovat kumpikin tukeneet fossiilienergiaa 18 miljardilla eurolla. Tosin Ranska on tukenut myös puhdasta energiaa 31 miljardilla eurolla. Ilmastokriisistä selviytymiseksi fossiilisten polttoaineiden tuottajia, myyjiä ja käyttäjiä ei kuitenkaan ole enää varaa tukea lainkaan.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto kutistui esitetystä
Takapakkia tuli myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osalta. Tämä rahasumma on tarkoitettu nimen omaan tukemaan siirtymistä fossiilitaloudesta puhtaaseen talouteen. Komission 40 miljardin euron esityksestä lähti lähinnä Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Itävallan ja Suomen takia yli puolet, ja loppusumma jäi 17,5 miljardiin. Euroopan johtajat sopivat myös, että vain puolet oikeudenmukaisen siirtymän rahaston 17,5 miljardista eurosta on sidottu EU:n tavoitteeseen ilmastoneutraalista taloudesta vuonna 2050.
Mitä nyt?
Euroopan parlamentti antoi päätöslauselmansa 23. heinäkuuta. Parlamentti valitti valtionpäämiesten Euroopan neuvoston kokouksessa tekemiä leikkauksia. Tiedotteessaan parlamentti toteaa, että “ilmastoa, digitaalista muutosta, terveyttä, nuorisoa, kulttuuria, tutkimusta ja rajaturvallisuutta koskevien lippulaiva-ohjelmien määrärahat ovat meppien mukaan vaarassa pudota välittömästi vuodesta 2020 vuoteen 2021”. Parlamentti on valmis kieltäytymään antamasta hyväksyntäänsä monivuotiselle rahoituskehykselle, jos sopimukseen neuvoston ja parlamentin välillä ei päästä – mieluiten lokakuun loppuun mennessä. Näissä neuvotteluissa europarlamentaarikoilla on mahdollisuus korjata epäkohtia, joten omalle mepille kannattaa muistuttaa ilmastokatastrofista.
Seuraavan kerran jäsenmaiden poliittiset johtajat – kuten Sanna Marin – kokoontuvat Euroopan neuvostossa lokakuussa. Nyt meidän tehtävämme on muistuttaa, että kansalliset kamppailut voi jättää urheiluareenoille. Meidän tehtävämme on Euroopan ja ilmaston pelastaminen.
