Olet varmasti kuullut leikkelekohusta? Siitä, miten uudet ravitsemussuositukset ovat saaneet lihatalot tirisemään pannulla ja kansan väittelemään leivänpäällisistä? Mutta et ehkä tiennyt, että lihateollisuus on lobannut raivokkaasti ravitsemussuosituksia vastaan jo viime kesänä, suositusten ollessa lausuntokierroksella? Liha-alan lobbareiden lausuntoja lukiessa selviää, että lobbaus on perustunut virheellisiin väittämiin ja jopa suoranaiseen valehteluun. Koostimme lausuntojen pahimmat palat ja myös vastasimme niihin. Näin voit itse arvioida lihatalojen väitteiden pätevyyttä.

1. “Kasviproteiinien proteiinipitoisuus on lihaan nähden maltillinen”, terveisin HK, Atria ja Snellman

Hyvät lihatalot, useimpien kasviproteiinien proteiinipitoisuus on suurempi kuin lihatuotteiden. Esimerkiksi soijarouhe sisältää proteiinia 42 g, nyhtökaura 30 g, härkäpapurouhe 29 g, broilerisuikale 21 g ja sika-nauta jauheliha 18 g sataa grammaa kohden. Elintarvikkeiden proteiinipitoisuudet on helposti tarkistettavissa Finellin sivuilta. Ihmiselle välttämättömät aminohapot saa syömällä monipuolisesti eri kasviproteiineja tai soijaa, joka jo yksistään sisältää kaikki tarvittavat aminohapot. Proteiinin saannista ei muutenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä viidesosa työikäisistä suomalaisista saa proteiinia yli suositusten ja loput juuri sen verran kuin pitääkin.

2. “Ravitsemussuositusluonnoksessa annetaan ymmärtää, että prosessoitu punainen liha on haitallista. Vastaavasti kasviproteiinien prosessointi on jäänyt kokonaan huomioimatta. – – Liha itsessään ei ole karsinogeeninen, jos sen valmistaa/kypsentää oikein”, terveisin Atria

Voihan Atria! Ettekö tienneet, että maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut sekä punaisen lihan että prosessoidut lihavalmisteet, esim. makkarat, leikkeleet ja nugetit, karsinogeeneiksi jo kymmenen vuotta sitten niiden sisältämien syöpävaarallisten yhdisteiden vuoksi? Itse asiassa prosessoitu liha kuuluu samaan haitallisuusluokkaan kuin esim. tupakka ja asbesti. Sen sijaan prosessoitu kasviproteiini ei sisällä samoja syöpävaarallisia yhdisteitä kuin liha. Punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden kulutus lisää lisäksi riskiä sairastua mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen.

On hyvä huomata, että prosessoituja elintarvikkeita ovat myös esimerkiksi ruisleipä, jugurtti ja äidinmaidonkorvike. Prosessointi ei siis automaattisesti ole huono asia vaan useimmiten välttämätön osa ruoanvalmistusta. Syytä onkin kiinnittää huomiota elintarvikkeen ravintoainekoostumukseen, esim. tyydyttyneen rasvan ja suolan määrään sekä proteiini- ja kuitupitoisuuteen – juuri kuten ravitsemussuosituksissa on tehtykin. Summa summarum: on huomattavasti terveellisempää valita lautaselle enemmän prosessoitu nyhtökaura kuin vähemmän prosessoitu pihvi.

3. “Punainen liha sisältää rautaa, ja nimenomaan eläinperäinen hemirauta imeytyy hyvin. B12-vitamiinin riittävä saanti on välttämätöntä – –, ja sitä saadaan vain eläinperäisistä ruoista”, terveisin Pihvikarjaliitto

Kasvisruokailijoille raudan kokonaissaanti ei ole ongelma sillä mm. täysjyvävalmisteet, palkokasvit ja siemenet sisältävät runsaasti rautaa. Kasviperäiset tuotteet sisältävät ei-hemirautaa, joka tosiaan imeytyy heikommin kuin eläinperäinen hemirauta, mutta raudan imeytymistä voi parantaa merkittävästi nauttimalla aterialla C-vitamiinin lähteitä esimerkiksi sitrushedelmiä.

B12-vitamiinia tuottavat bakteerit naudan ruuansulatuselimistössä. Vitamiinia voidaan valmistaa mikrobien avulla myös ilman nautaa ja nauttia ravintolisänä. Monia kasviperäisiä tuotteita myös täydennetään B12-vitamiinilla. Kehollemme ei ole väliä tuleeko vitamiini purkista vai eläinkunnan tuotteista.

4. “Suomalainen lihantuotanto on kokonaiskestävää ja vastuullista”, terveisin Lihatiedotusyhdistys

Kröhöm, “suomalainen lihantuotanto” on riippuvainen ulkomailta tuoduista lannoitteista, koneista sekä valkuaisrehusta. Viime vuonna Suomen täydennysvalkuaisrehun omavaraisuusaste oli vain 27 prosenttia. Lihantuotanto ei myöskään ole kestävää, sillä se kiihdyttää ilmastonmuutosta, aiheuttaa luontokatoa, rehevöittää vesistöjä ja on eläinten hyvinvoinnin kannalta erittäin epäeettistä.

5. “Alkutuotanto tuottaa ruokaa koko väestölle, ja syömättä ei kukaan suomalainen voi elää”, terveisin Pihvikarjaliitto

Hyvä Pihvikarjaliitto, huolenne on aiheeton, sillä tarkoitus ei ole jättää suomalaisia ruokkimatta. Ikävä kyllä tilanne on nyt kuitenkin se, että nykyisenkaltainen maatalous ei ole ilmastokestävää eikä Suomi tule tavoittamaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ilman maatalouden päästövähennyksiä. Suomen peltopinta-alasta 70 prosenttia käytetään eläinperäisen ruoan tuottamiseen ja lihan- ja maidontuotanto aiheuttaa 65 prosenttia ruokavalion ilmastovaikutuksista. Näin ollen ruokamurros on välttämätön: vähemmän lihaa, mutta mahan täydeltä terveellisiä kotimaisia kasviproteiineja!

Toisessa osassa käymme läpi lihalobbareiden ravitsemussuosituksiin antamia lausuntoja ilmastoon ja luontovaikutuksiin liittyen, voit lukea sen täältä.