Tänään 19. maaliskuuta julkistettiin Koneen säätiön rahoittama ja Freiburgin yliopiston apulaisprofessori Metodi Sotirovin ryhmän tekemä selvitys siitä, onko suurten eurooppalaisten metsäyhtiöiden toiminta linjassa Euroopan unionin luontoa suojelevan sääntelyn kanssa. Ei ole. Eivätkä suomalaiset metsäyhtiöt ole sen parempia kuin muutkaan.

Suomalainen metsäteollisuus on ahkera puhumaan vastuullisuudesta. Nyt tarvittaisiin tekoja. Selvityksen mukaan parhaimmatkin yhtiöt saivat asteikolla nollasta sataan vain 50-60 pistettä. Se tarkoittaa, että vielä on pitkä matka siihen, että Metsä Group, Stora Enso ja UPM olisivat valmiita noudattamaan EU:n asetuksia ja strategioita luontokadon pysäyttämiseksi. Puhumattakaan vertailussa mukana olleista Ahlstromista ja Huhtamäestä, jotka sijoittuivat vertailussa surkeasti.

Suomalaisen metsäyhtiön aiheuttamat ongelmat ovat vakavia. Kolme neljäsosaa metsätyypeistä on uhanalaisia. 833 metsälajia, mukana kaikille tuttuja lajeja kuten hömötiainen, on uhanalaisia. Samaan aikaan metsämme ovat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi.

Surullisen kehityksen pysäyttämiseksi me olemme Euroopassa sitoutuneet asetuksiin ja strategioihin, joilla tilannetta korjataan. Selvityksen tarkoitus olikin saada tietää, ovatko metsäyhtiömme valmistautuneet vai aikovatko ne laittaa pään pensaaseen ja odottaa, että joku jossain kuitenkin pelastaa ne pälkähästä. Ei pelasta.

Selvityksessä puhutaan säädöksistä, jotka jäsenvaltiot ovat yhdessä päättäneet. Asetukset eivät ole vain toiveita vaan velvoittavaa lainsäädäntöä. Myös biodiversiteettistrategiaan olemme yhdessä sitoutuneet, eivätkä muut jäsenmaat katso hyvällä pyhimykseksi tekeytyvää Suomea, joka ei noudata yhdessä sovittua. Siksi ainoa hyväksyttävä tulos tässä kyselyssä olisi ollut sata pistettä.

Selvityksen sanoman pitäisi huolestuttaa yhtiöitä itseään. Puoliväliin pääseminen kohti EU:n luontotavoitteita ei herätä luottamusta asiakkaissa eikä sijoittajissa. Miten pahvipakkauksia myyvä metsäyhtiö selittää eurooppalaiselle asiakkaalle, jonka kodin tuhoaa ilmastonmuutoksen aiheuttama tulva, ettemme me nyt voi noudattaa hiilinieluja säätelevää LULUCF-asetusta, koska tarvitsemme kaikki metsämme sellukattilaan?

Me eurooppalaiset pidämme kiinni tavoitteistamme. Ilmastotavoitteiden osalta sen vahvisti viimeksi Euroopan unionin ilmastopaneeli ESABCC 21. helmikuuta julkistetussa Scaling up carbon dioxide removals -raportissa. Tutkijat suosittavat poliittisen ohjauksen korjausta niin, että nielut saadaan kasvuun.

Ensimmäinen askel kohti aitoa vastuullisuutta tulee biodiversiteettistrategian vaatimuksesta suojella luonnonmetsät ja vanhat metsät. Metsäyhtiöt eivät voi mennä piiloon Orpon hallituksen juuri hyväksyttävien vanhojen metsien kriteerien taakse. Vastuullinen yhtiö kantaa vastuunsa: se noudattaa tieteellisiä ja julkisia kriteerejä ja julkisesti vakuuttaa, ettei heidän tuotantoketjussaan ole luonnonmetsää. Sitä joka mahdollisessa tulevassa selvityksessä pääsee sadan pisteen kestävyyteen, kiittävät sekä asiakkaat että rahoittajat. Ja me jotka toimimme luonnon suojelemiseksi!