Lämpöennätykset ovat tänä kesänä rikkoutuneet muun muassa Kanadassa, Yhdysvalloissa, Siperiassa, Uudessa-Seelannissa ja Lapissa. Metsäpalot tekevät tuhojaan ympäri maailman. Kaikki tämä muistuttaa ilmastokriisistä, jonka hillitseminen vaatii pikaisia toimia.
Mitä maailmalla tapahtuu?
Juuri nyt Siperiassa riehuvat noin 900 000 hehtaarin metsäpalot, joka on noin 80 prosenttia koko Venäjän tämänhetkisistä paloista. Venäjän Greenpeace on mukana sammuttamassa paloja Siperian Jakutiassa Lenan kansallispuistossa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Tulen leviäminen kansallispuiston ytimeen on onnistuttu estämään.
Palot ovat tänä vuonna harvinaisen laajoja, sillä aluetta vaivaavat epänormaali kuumuus ja kuivuus sekä ukonilmoista aiheutuneet tulipalot.
Samaan aikaan Amazonin sademetsän palot ovat pahimpia 14 vuoteen. Metsätuhojen vaikutukset näkyvät alueella jo monin tavoin. Esimerkiksi sademäärät ovat muuttuneet metsien hävittämisen seurauksena. Lue blogi täältä.
Kanada on kärsinyt ennen kokemattomista, lähes 50 celsiusasteeseen kohonneista helteistä. Niistä seuranneet metsäpalot polttivat Lyttonin kylän viidessätoista minuutissa maan tasalle. Palojen savupilvet aiheuttivat länsi-Kanadassa 710 117 salamaniskua, jotka sytyttivät lisää metsäpaloja. Meteorologien mukaan ilmiö on ollut laajuudessaan ennennäkemätön.
Sama lämpöaalto on vaatinut ihmishenkiä ja aiheuttanut tuhoa Kanadan rajan eteläpuolella Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Oregonin Portlandissa mitattiin kesäkuun lopulla 46,1 celsiusastetta. Kaliforniassa maastopalot uhkaavat jälleen paikallisia yhteisöjä, jotka jo aiemmin kärsivät lämpöaaltoa edeltäneestä kuivuudesta.
Myös Uudessa-Seelannissa oli historian lämpimin kesäkuu, kaksi astetta keskiarvon yläpuolella. Maan pääministeri Jacinda Ardern julisti viime vuonna ilmastohätätilan. Ardernin mukaan tulevien sukupolvien vuoksi tarvitaan välittömiä toimia.
Suomen Lapissakin on rikottu ennätyksiä. Viime sunnuntaina Utsjoella mitattiin 33,5 astetta, joka on toiseksi korkein koskaan Lapissa mitattu lämpötila. Apulaismaajohtajamme Juha Aromaa kommentoi asiaa pohjoisamerikkalaiselle Vice-medialle.
“Tilanne vain pahenee, ellemme toimi nopeasti”, Aromaa sanoi Vicelle.
Mistä helteet ja metsäpalot johtuvat?
Tutkijoiden mukaan ympäri maailman tapahtuvat ennätyshelteet ja metsäpalot ovat selvässä yhteydessä ilmastonmuutokseen.
Äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastokriisi lisää lämpöaaltojen voimakkuutta ja tiheyttä ja luo sopivat olosuhteet nopeasti leviäville metsäpaloille.
Fossiilisten polttoaineiden etsintä ja hyödyntäminen ja metsien hakkuut ovat ilmastokriisin juurisyitä. Samaan aikaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät ja alkuperäiskansat kärsivät ilmastokriisin vaikutuksista eniten.
Fossiiliyhtiöt tulee saada vastuuseen teoistaan, ja hallitusten on otettava vastuu nopeasta ja reilusta siirtymästä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Mitä sinä voit tehdä?
Lämpötilojen nousu ja metsäkato eivät tapahdu ainoastaan kaukana maailmalla, vaan uhkaavat myös Suomea.
Tämä vuosikymmen on ilmastotekojen kannalta ratkaiseva. Meillä on vielä mahdollisuus hillitä ilmastokriisiä ja pysäyttää lämpeneminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen. 1,5 astetta pidetään turvarajana hallinnasta riistäytyvän lämpenemisen välttämiseen.
Meidän täytyy lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Meidän on suojeltava metsiä ja niiden monimuotoisuutta. Monimuotoinen luonnonmetsä on sopeutumiskykyinen muutoksille eikä yhtä altis laajoille metsäpaloille. Viimeisten luonnonmetsien suojeleminen on tärkein keino estää monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa.
EU:lla on globaalisti keskeinen rooli ilmastotoimien suunnannäyttäjänä. Suomen tulee edistää ilmastokriisin ja luontokadon hillitsemiseen tähtäävää politiikkaa siis myös EU-tasolla. Tähän mennessä Suomi on valitettavasti keskittynyt vesittämään EU:n heinäkuussa julkaistavaa metsästrategiaa, joka ottaa ensi kertaa huomioon luontokadon torjumisen. Suomen toiminta EU:ssa on ristiriidassa oman hallitusohjelman kanssa, jossa sitoudutaan pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.
Ensi viikolla julkaistava EU:n suuri ilmastopaketti Fit for 55 käynnistää neuvottelut, jotka kestävät pari vuotta. Sen lisäksi 20. heinäkuuta EU-komissio julkistaa ehdotuksensa metsästrategiaksi. Suomella on nyt näytön paikka. Olemmeko pelastajien puolella vai yritämmekö vain vesittää välttämättömiä toimia?
Sinä voit:
- koota perheesi ja ystäväsi ja pistää sopivassa paikassa pystyyn oma ilmastomielenosoitus
- soittaa kansanedustajallesi ja europarlamentaarikollesi ja vaatia tekoja
- ryhtyä Greenpeacen vapaaehtoiseksi
- allekirjoittaa vetoomuksen Suomen viimeisten luonnonmetsien suojelemiseksi
- jakaa tietoa aiheesta omissa kanavissasi
