Koronakriisi on mullistanut elämäämme aivan poikkeuksellisella tavalla ja paljastanut nykyisen systeemimme haavoittuvuuden. Suomi on osoittanut, että valmius torjua kriisejä on hyvä – hyvinvointivaltio kestää kovatkin iskut. Tätä samaa rohkeutta pitäisi soveltaa nyt, kun mietimme talouden elvytystoimia kriisin aikana ja sen jälkeen, kirjoittaa maajohtajamme Hanna Paulomäki.

Lehtokurppa lentää soidinlentoaan metsän yläpuolella. Kerrankin olen paikalla samana päivänä, kun lintu saapuu muuttomatkaltaan jostain Euroopasta, ehkä Tanskasta tai Britteinsaarilta. Lehtokurpat ovat pitkänokkaisia, hauskannäköisiä lintuja. Lintu palaa pesimään aina samaan paikkaan ja kellontarkasti se aloittaa iltaisin soidinlentonsa, jota säestää toistuva “Orr orrr orro – pist!”.

Koronapandemia on sulkenut myös Greenpeacen Suomen toimiston, ja huomaan jo nyt, että haasteiden lisäksi uusi tilanne on luonut myös mahdollisuuksia. Vaikka töitä on riittänyt, pystyy etätoimistolta seuraamaan kevään etenemistä aivan eri tavalla kuin normaalisti. Kansallispuistojen parkkipaikat ovat ruuhkautuneet niin pääkaupunkiseudulla kuin sen ulkopuolellakin ja lähimetsät täyttyneet retkeilijöistä, kun viranomaisten toimesta on rajoitettu ihmisten muuta toimintaa. Metsät tarjoavat vaihtelua ja virikkeitä muuttuneeseen arkeen, joka pyörii nyt pitkälti neljän seinän sisällä.

Koronakriisi on mullistanut elämäämme aivan poikkeuksellisella tavalla ja paljastanut nykyisen systeemimme haavoittuvuuden. On puhuttu mustasta joutsenesta, vaikka kuten BIOS-tutkimusryhmä aiheellisesti muistuttaa, kyse ei ole ennakoimattomasta kriisistä, vaan itse rakentamastamme systeemistä. Olemme luoneet järjestelmän, jossa taloudellinen tehostaminen on laitettu kaiken muun edelle, ja se on tehnyt systeemistämme heikon. Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja koronapandemia ovat kaikki saman ongelman eri puolia: ne ovat harmaita sarvikuonoja, joiden olemassaolon monet pyrkivät aktiivisesti unohtamaan. 

Myös Suomen hallitus on vastannut koronakriisiin poikkeuksellisen voimakkain toimin, kuten asiaan kuuluu, kun ihmishenget ovat uhattuna. Olemme siis osoittaneet, että valmius torjua kriisejä on hyvä – hyvinvointivaltio kestää kovatkin iskut. Tätä samaa rohkeutta pitäisi soveltaa nyt, kun mietimme talouden elvytystoimia kriisin aikana ja sen jälkeen. Elvytystoimien ja investointien tulisi ennen kaikkea edistää ihmisten ja luonnon hyvinvointia, ja yrityksille annettaviin tukiin tulisi liittää vaatimus sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Siten emme vauhdita muita kriisejä kun ratkaisemme yhtä. Maailman luonnonvarainstituutin (World Resource Institute) mukaan vihreät investoinnit ovat yksi tehokkaimmista tavoista elvyttää taloutta taantuman jälkeen. Tällainen kunnianhimoinen elvytys- ja ilmastotoimien yhdistäminen voisi luoda sekä uusia työpaikkoja että täysin uuden, vähäpäästöisen talousjärjestelmän. 

Vähäpäästöinen tulevaisuus on täysin mahdollinen. Ja juuri nyt on oikea hetki ottaa harppaus sitä kohti. Elvytyspaketit ovat miljardien mahdollisuus selättää ilmastokriisi samalla, kun Suomi nousee taas jaloilleen: rakennetaan maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, joksi Suomi on hallitusohjelmassaan luvannut pyrkiä.

Luonto on meille suomalaisille tärkeä, ja läheinen suhteemme metsiin kertoo ehkä jotain syvempää arvoistamme. Kriisin keskellä hakeudumme luontoon, sillä se tutkimustenkin mukaan rauhoittaa mielen ja virkistää meitä. Ehkä useampi meistä huomaa samalla, että elämyksiä löytyy myös läheltä, eikä vähempipäästöinen arki  tarkoitakaan luopumista, vaan turvaa meidän ja planeettamme hyvinvoinnin. Lehtokurppakin palaa aina uudelleen samaan lempipaikkaansa. Nyt on aika tehdä tekoja, joilla pidetään huolta sekä toisistamme että näistä paikoista, joiden arvoa ei voi rahassa mitata.

Pidetään toisistamme huolta! Tule mukaan – noustaan tästä yhdessä. << Allekirjoita vetoomus nyt >>

Hanna Paulomäki
Kirjoittaja on Greenpeace Nordenin maajohtaja Suomessa.