Korona (COVID-19) iski nopeasti ja ajoi meidät äärirajoille tilanteeseen, jossa testataan koko yhteiskunnan reaktionopeutta, sopeutumista ja ratkaisukykyä. Koronakriisin varjo voi painaa meitä vielä pitkään ilman hyvinvointivaltion tukiverkkoa ja mittavia taloudellisia elvytystoimia.
Kun kaipaamamme paluu normaaliin vihdoin koittaa, voimme valita, mikä ”normaalissa” oli hyvää ja säilyttämisen arvoista. Voimme myös oppia koronapandemian ajasta uutta. Kriisi antaa mahdollisuuden valita, millaisen tulevaisuuden rakennamme.
1. Ilmastotoimille on jo ennennäkemättömän vahva tuki
Suomalaisten tuki maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentamiselle on ennennäkemättömän vahva. Edistymistämme seurataan nyt ympäri maailman.
Suomen ilmastotavoitteet ja niitä luotsaava pääministerimme on huomattu maailman valtamedioissa. Maailman talousfoorumissa Davosissa pääministerin puheille oli kova tunku. Ilmastotoimet ja tasa-arvo ovat nostaneet Suomen maailman tietoisuuteen.
Viimeisten puolentoista vuoden aikana suomalaiset ovat nähneet huiman muutoksen; niin yritykset, kunnat, sijoittajat kuin kansalaisetkin ovat heränneet vaatimaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja miettineet keinoja tämän saavuttamiseen.
Esimerkiksi monet ammattiliitot ja elinkeinoelämä ovat yhdessä järjestöjen ja Huuhkajien kapteeni Tim Sparvin kanssa kannustaneet hallitusta ilmastotekoihin.
Rakennamme vahvemman ja kriisinkestävämmän hyvinvointivaltion vauhdittamalla muutosta koronakriisin jälkeisillä jälleenrakennustoimilla. Silloin meillä on suunnitelma, emmekä seilaa kriisistä toiseen. Suomessa hallitus onkin jo linjannut, että elvytystoimilla tulee vauhdittaa siirtymää vähähiiliseen hyvinvointivaltioon.
2. Korjataan se, mikä oli rikki ennen koronavirusta
Jo ennen koronakriisiä oli selvää, ettei talousjärjestelmämme toimi ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla. Hälyttävä ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden syöksykierre ja luonnonvarojen liikakulutus eivät olleet ratkeamassa vanhoilla pelisäännöillä.
Nyt tehtävät valinnat muokkaavat yhteiskuntaa, taloutta, terveyttä ja ilmastoa vuosikymmeniksi eteenpäin. Olemme viimeinen sukupolvi, joka voi estää ilmastokriisin. Mitkä ovat niitä turvaverkkoja, jotka kannattelevat hyvinvointivaltiota ja joihin kannattaa panostaa?
Nyt on myös aika kohdata kansalliset, epämiellyttävät totuudet suoraselkäisesti. Esimerkiksi nopeasti köyhtyvän luonnon monimuotoisuuden pitäisi soittaa hälytyskelloja lujaa.
Meillä pitäisi jo olla suunnitelma luonnon kriisin selättämiseksi sen sijaan, että jätämme toistuvasti huomioimatta tutkijoiden selväsanaiset varoitukset metsäluonnon tilasta, soiden suojelun tärkeydestä tai pölyttäjien häviämisestä.
3. Me voimme valita, millaiseen elämään “palaamme”
Koronakriisi on saanut monet meistä ulkoilemaan ja nauttimaan luonnosta. Olemme saaneet muistutuksen siitä, että meillä on yhä mahdollisuus nauttia kauneudesta, josta suuri osa maailman ihmisistä voi vain haaveilla.
Luonnon korvaamatonta arvoa ei voi mitata talouden mittareilla. Siksi uusi “normaali” on rakennettava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle perustalle.
Koronakriisi on mahdollisuus valita, mitä seuraavaksi tapahtuu. Järjestelmän häiriötä seuraa usein sarja muutoksia parempaan suuntaan. Rakennetaan nyt yhdessä kriisinkestävää, todellista hyvinvointia, joka pitää huolen kaikista – niin ihmisistä kuin luonnosta.
Meillä on nyt miljardien mahdollisuus nousta yhdessä vahvempina – tule mukaan! Allekirjoita vetoomus pääministeri Marinille kestävän ja reilun elvytyksen puolesta