Joidenkin suomalaisten mielestä Suomi on EU:ssa aivan erityinen metsien maa, ja siten myös Suomen metsien hiilinielu on poikkeuksellinen. Siitä he johtavat ajatuksen, ettei Brysselistä käsin pidä tulla neuvomaan, miten metsiä hoidetaan – eikä tulla vaatimaan, että meidän pitäisi pitää paremmin huolta hiilinieluistamme. Mutta onko Suomi todella hiilinielureservaatti niin kuin vanhanaikaisen metsätalouden puolustajat väittävät?
Metsien hiilinielu – puun määrä ei kerro kaikkea
Suomi on kyllä kärjessä, kun puhutaan metsien osuudesta maan pinta-alasta EU:n jäsenmaissa. Puun määrä – 2,2 miljardia kuutiometriä vuonna 2020 – täällä pohjoisessa on kuitenkin vain kahdeksan prosenttia koko EU:n puustosta. Enemmän puuta on Saksan, Ruotsin, Ranskan, Puolan ja Romanian – ja jäseneksi pyrkivän Ukrainan – metsissä.
Hiilinielua tarkastellessa puhutaan usein koko maankäyttösektorista metsät mukaan luettuna (LULUCF). Koska meillä on paljon metsää, metsien vaikutus koko maankäyttösektorin hiilinieluun on merkittävä.
Hiilinielulla on merkitystä – oli se meillä tai muualla. Se on luonnon tapa poistaa ilmastokriisiä aiheuttavaa hiiltä ilmakehästä. Niinpä kaikkien EU:n jäsenmaiden maankäyttö vaikuttaa meihin kaikkiin.
Hiilinielutilastot sen näyttävät – Suomi ei ole mallioppilas
Myös koko Euroopan maankäyttösektorilla metsien hiilinielu on merkittävin tekijä. Euroopan ympäristövirasto on laskenut viime vuosikymmenen koko maankäyttösektorin hiilinielut. Suomen maankäyttösektorin hiilinielu vuosina 2011-2020 oli 178 miljoonaa tonnia. Sillä pääsi kahdeksannelle sijalle EU:n 27 jäsenmaan joukossa.
Eniten hiiltä ilmakehästä viime vuosikymmenenä nieli naapurimme Ruotsin maankäyttösektori, 392 miljoonaa tonnia, tosin sielläkin viimeiset tiedot viittaavat metsien hiilinielun nopeaan heikkenemiseen. Hiilinielujen huippusarjassa olivat myös Espanja (365 miljoonaa tonnia), Suomen kanssa pinta-alaltaan samankokoinen Italia (350 miljoonaa tonnia), Puola (349 miljoonaa tonnia) ja Romania (316 miljoonaa tonnia). Meitä parempi hiilinielu oli myös Saksalla ja Ranskalla.
Eikä Suomi tässä kisassa pärjää nyt edes tämän vertaa, kun metsien hiilinielu oli vuonna 2021 enää 8,4 miljoonaa tonnia ja koko maankäyttösektori hiilen lähde. Vuosina 2011-2020 maankäyttösektori oli hiilen lähde vain Irlannissa, Hollannissa ja Tanskassa, joten suuria Euroopan pelastajia tuskin olemme. Harhakuviin Suomesta EU:n hiilinieluna puuttui myös Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin Sanomissa.
Yhteiset tavoitteet ovat myös Suomen hiilinielun etu
Lukujen valossa todella näyttää siltä, että yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita ilmastopäästöille ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle tarvitaan – myös Suomen luonnon ja suomalaismetsien hiilinielujen turvaamiseksi. Se kannattaa muistaa metsien hiilinieluista käytävää keskustelua seuratessa, eikä antaa tyhjään perustuvan nurkkakuntaisuuden hämätä. EU:n pitää tehdä vahvaa metsä- ja hiilinielupolitiikkaa. Suomi voi valita olla siinä joko edelläkävijä tai menneeseen jumittuneen metsäteollisuuden toivoma jarruttaja.
Metsien hiilinielujen ja Suomen ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta parasta olisi, jos poliittiset päättäjämme ja metsäyhtiömme tekisivät lisää suojelupäätöksiä ja rajoittaisivat hakkuita. Täältä voit lukea lisää tavoitteistamme.
