Huh, mitä uutisia taas maailmalta. 

Jos tämä olisi katastrofielokuva, niin tämä olisi se kohta, jossa pidettäisiin hätäistuntoja, laadittaisiin hätäsuunnitelmia, juostaisiin toteuttamaan niitä ja vaadittaisiin nopeita päätöksiä.

Sen sijaan meillä kytätään, miten “vihreiden” ilmastovaatimuksille ensi viikon budjettipäätöksissä käy. Että suostuuko se keskusta nyt sitten yhtään mihinkään. Eli ketkä voittaa ja ketkä häviää.

Ööö…wat?

Ihan kuin hallitusohjelma ei yhtäkkiä sitoisikaan koko hallitusta. Ja ihan kuin tässä olisi kyse vain vihreiden intresseistä.

Se on, ensinnäkin, Sanna Marinin hallituksen ohjelma, ei Maria Ohisalon hallituksen ohjelma. Ja siellä hallituksessa on vihreiden lisäksi neljä muutakin puoluetta.

Ja toisekseen, ne vahvat ilmastotavoitteet on siellä hallitusohjelmassa siksi, että suomalaisten vahva enemmistö niin vaati. Ja koska Suomen huippututkijoista koostuva ilmastopaneeli niin suositti.

Jos ”vihreät häviää”, niin kyllä siinä häviää koko hallitus. Ja me kaikki, jotka ilmastotoimia odotamme.

Keräsin vähän muistinvirkistystä twiittiketjuun:

Mitä väliä?

Suomi on pieni maa, jonka pienet päästöt eivät maailman ilmastokriisiä pysäytä, vaikka leikkaisimme kaikki päästöt huomenna nollaan.

Samalla Suomi on käsittämättömän monella mittarilla yksi maailman vauraimmista, osaavimmista ja kyvykkäimmistä maista ja toimivimmista yhteiskunnista. Siksi juuri meidän kaltaisiin maihin – Pohjoismaihin – kohdistuu nyt erityisen suuret odotukset ilmastokriisin ratkaisuissa.

Jos edes me emme pysty osoittamaan, että fossiilivapaasta hyvinvoinnista voidaan tehdä totta, luontokatoa kiihdyttämättä ja hyvinvointia romahduttamatta, niin sitten ei kukaan.

Toisaalta, jos juuri Suomi, juuri nyt, pystyy tekemään ilmastotavoitteistaan totta ja nousemaan talouskriisistä entistä vähäpäästöisempänä ja kriisinkestävämpänä, olemme luoneet menestystarinan, joka inspiroi ympäri maailman. Se, jos joku, on vahva myyntivaltti myös suomalaisen osaamisen ja teknologian viennille markkinoilla, joiden kasvu on taattu.

Eli, se budjettiriihi.

Hallitus kokoontuu maanantaina ja tiistaina Säätytalolle neuvotteluihin jossa se päättää talousarvioesityksestään ensi vuodelle ja linjaa elvytystoimien seuraavia askeleita.

Työllisyyspäätösten lisäksi budjetiriihessä on tehtävä vahvoja päätöksiä, joilla hallitus todistaa, että ilmasto- ja luontotavoitteista tehdään totta.

Kerrataanpa vielä ne olennaisimmat:

1. Elvytystoimilla systeeminen hyppäys ilmastokestävään hyvinvointiin

  • Ohjataan EU-elvytysrahoista vähintään puolet ilmasto- ja luontoinvestointeihin.
  • Mahdollistetaan elvytystoimilla systeeminen hyppäys irti fossiilitaloudesta, polttoon perustumattomat ratkaisut edellä, Ilmastopaneelin Vihreä elvytys -esityksen pohjalta.
  • Huolehditaan, että kaikki elvytys läpäisee do no harm -periaatteen, mistä YM:n kestävä elvytys -työryhmä, eduskunnan ympäristövaliokunta ja Hetemäen työryhmäkin ovat muistuttaneet. 

2. Fossiilituet johdonmukaisesti pois

  • Tehdään selkeä periaatepäätös fossiilituista luopumisesta hiilineutraliuus 2035-tavoitteen vaatimalla aikataululla. Tämä mahdollistaa verolainsäädännön suunnittelun ja toteutuksen johdonmukaisesti, ennakoitavasti ja kokemusten perusteella tarkentuvasti, minkä tärkeyttä myös VM:n energiaverotyöryhmä painotti.
  • Karsitaan fossiilitukia vähintään energiaverotyöryhmän esityksen mukaisesti, eli lämmityspolttoaineiden 100 miljoonan veronkorotuksen lisäksi
    • Turpeelle 3 x 1,5€ / MWh veronkorotus 2021-2023; 
    • Kaivostoiminnan energiaverotukien poisto 2021 alkaen;
    • Teollisuuden ja maatalouden energiaveronpalautusten poisto 2021-2024.
  • Tehdään fossiilituista irtautuminen kestävästi, eli
    • Päätetään ehkäistä ainespuun ohjautuminen polttoon veroteknisin keinoin.
    • Päätetään turvata maatalouden lisätuet ja kannusteet, jotka kompensoivat veronpalautusten poistoa ja vauhdittavat irtautumista fossiilisista polttoaineista.
    • Sitoudutaan vahvaan reilun siirtymän ohjelmaan.
  • Päästökauppakompensaatiosta luovutaan tehottomana ja kilpailua vääristävänä, osana yritystukien painopisteen siirtämistä ylläpitävistä uudistaviin tukiin.
  • Työmatkaliikenteen insentiivit uusitaan suosimaan vähäpäästöistä liikkumista.

3. Luonnonsuojelun rahat kohdilleen ja haittatuet pois

  • Turvataan hallitusohjelman luonnonsuojelurahat (METSO, HELMI) ja nostetaan kokonaistasoa elvytysrahojen turvin luonnonsuojelun rahoituskuilun kuromiseksi.
  • Lasketaan Metsähallituksen tulostavoitetta metsien suojelun lisäämiseksi valtion mailla.
  • Osoitetaan resurssit kansallispuistoverkoston laajennuksiin (Porkkala, Evo, Punkaharju-Haarikko, Salla ja Korouoma).
  • Lopetetaan tuki suometsien ojitukselle ja metsäteille, ensimmäisenä askeleena metsätalouden kannustinjärjestelmän muuttamiseksi ja ympäristöhaitallisten tukien poistamiseksi (ks. Luke, Syke & HY:n politiikkasuositukset).

Katse palloon

Vaikka korona-kriisi on vienyt hallituksen akuutin huomion, on juuri nyt pidettävä katse myös isommissa kriiseissä ja niiden ratkaisuissa, mihin kestävän elvytyksen toimet voivat vastata.

Hallituksen nimittämä arvovaltainen COVID-19 -tiedepaneelihan sen summasi mainiosti:

  • Vihreä elvytys ja hiilineutraliuustavoitteen edistäminen tulee rakentaa elvytystoimien ytimeksi.
  • Elvytystoimilla tulee laajemminkin rakentaa uutta kunnianhimoista, vastuullista ja ympäristöllisesti kestävää yhteiskuntaa.
  • Myös pandemian syvempi opetus tulee ottaa vakavasti: Suomen on tehostettava merkittävästi toimiaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Sen työn painopiste on maa- ja metsätaloudessa.

Nyt on pakko.