Viikonloppuna äänestetään. Muistatko vielä, millaista politiikkaa vaadittiin ennen edellisiä vaaleja? Tehdäänpä pieni aikamatka.

Neljä vuotta sitten me suomalaiset marssimme ennen vaaleja tuhansittain kaduilla ja vaadimme ilmastotekoja. Huusimme yhdessä NYT ON PAKKO ja saimme hallituksen, joka otti ilmaston vahvasti ohjelmaansa. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että Suomi olisi maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä.

Tuhansien ihmisten väkijoukko ilmastomarssilla 2018. Etualalla ihmiset pitävät banneria jossa lukee: ilmastotekoja nyt!
Ilmastomarssi kokosi Helsinkiin syksyllä 2018 jopa 10000 marssijaa. © Jonne Sippola / Greenpeace

Pääministeri vaihtui pian vaalien jälkeen, mutta ilmastavoitteet pysyivät. Kun ilmastolakia päivitettiin viime vuonna, kirjattiin hiilineutraaliustavoite ja velvollisuus seurata sen toteutumista uudistettuun lakiin.

Suomen tavoitteet herättivät myös kansainvälistä huomiota. Pääministeriämme hehkutettiin ulkomailla ilmastosankarina ja media soitteli suomalaisille asiantuntijoille kysyen, miten Suomi aikoo päästövähennyksissään onnistua. Suomen ilmastotavoitteet ovat niin hyvät, että niihin viittasi myös YK:n pääsihteeri viime viikolla IPCC:n arvovaltaisen ilmastoraportin julkaisun yhteydessä.

Mutta miten käy tavoitteiden jos heti ensimmäisessä ylämäessä aletaan hidastella?

Kun Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen romahduksesta uutisoitiin viime keväänä, oli hallituksella tuhannen taalan paikka näyttää ilmastojohtajuutta ja määrätä lisätoimia, joilla nielut korjataan. Lisätoimia ei kuitenkaan tehty koko syksynä. Ilmastotoimia vaatinut kansa sai vain epämääräisiä selvityksiä ja työryhmiä perustettiin. Teot jäivät uupumaan.

Tämä ei ole ilmastolain hengen mukaista. Sen tehtävänä on varmistaa, että riittäviä tieteenmukaisia ilmastotoimia tehdään, ja niiden toteutusta seurataan – ja että tämä tapahtuu oikeudenmukaisesti. 

Kun näitä toimia ei viime vuonna alkanut kuulua, päätimme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa toimia. Teimme hiilinielujen korjaamiseksi tarvittavien lisätoimien laiminlyönnistä hallintovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Näin syntyi Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti, ja nyt sen käsittely etenee! KHO pyysi tammikuussa valtioneuvostolta lausuntoa jättämäämme hallintovalitukseen, ja eilen me järjestöt jätimme oman vastineemme valtioneuvoston ympäristöministeriöllä teettämään lausuntoon.

No käykö tässä niin, ettei oikeusjutulla ole enää väliä, kun hallitus vaihtuu?

Ei. Vaikka hallitus vaihtuu, oikeusprosessi ei katoa mihinkään. Seuraavan hallituksen on kunnioitettava ilmastolakia ja tehtävä päätöksiä hiilinielujen pelastamiseksi. Se on välttämätöntä myös Suomen ilmastotavoitteiden kansainvälisen uskottavuuden kannalta.

Se, millaisia korjaustoimia tehdään, riippuu siitä, ketkä hallituksessa istuvat. Äänestä siis viikonloppuna puolueita, jotka ovat valmiita toimimaan metsien ja ilmaston hyväksi. Puolueiden kannat luontokysymyksiin löydät ympäristöjärjestöjen selvityksestä. Käytä ääntäsi!