Tällä viikolla liikenteen tulevaisuudesta on puhuttu paljon. Syynä on se, että viime viikonloppuna päättyi lausuntokierros fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Tiekartan tavoitteena on saada liikenteen päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä.
YLE:n mukaan hallituksen “kiire ja keinot vähentää liikenteen päästöjä herättävät ihmetystä”. No suottapa herättävät, sillä tavoite – päästötön liikenne vuoteen 2045 mennessä, ei ole uusi. Se on tismalleen sama kuin Sipilän hallituksen tavoite.
Oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä toimenpiteitä
Tiekartta sisältää oikeansuuntaisia toimenpiteitä, mutta kokonaisuudessaan ehdotetut toimet ovat riittämättömiä. Liikenne- ja viestintäministeriön omassa, eri päästövähennystoimien vaikutusarvioista kertovassa tiedotteessa todetaan, että liikenteen päästövähennystavoitteisiin “ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, minkä osalta tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineverotus ovat tehokkaimpia keinoja.” Näitä toimia ei kuitenkaan ehdoteta tässä fossiilittoman liikenteen tiekartassa.
Tiekartan tavoitteena on, ettei fossiilisia polttoaineita enää myydä vuonna 2045. Kun tällainen tavoite kerran on, miksei sitä sanota suoraan: säädetään laki, joka kieltää fossiilisten polttoaineiden myynnin ja varmistetaan, että tavoite näin toteutuu.
Biopolttoaineiden varaan lasketaan myös paljon. Sekoitevelvoitetta ehdotetaan nostettavaksi entisestään, vaikka jo nykyinen 30%:n velvoite johtaa biopolttoaineiden raaka-aineen tuontiin ulkomailta. Lisäksi on syytä huomioida se, että biopolttoaineiden päästövähennykset pohjautuvat luokituksilla ja tilastoilla kikkailuun eikä niinkään todellisuuteen. Esimerkiksi Nesteen MyDieselin raaka-aineena käytetään palmuöljyn rasvahappotislettä (PFAD), jota syntyy palmuöljyn tuotannossa.
PFAD:n tuotantoon liittyy kuitenkin samoja ongelmia kuin palmuöljyn: metsäkatoa, ihmisoikeusrikkomuksia ja ilmastopäästöjä. Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, PFAD luokitellaan jätteeksi eikä sivutuotteeksi. Kuten Nesteen vastuullisuuskysymyksiin perehtynyt toimittaja Elias Huuhtanen kirjoittaa: “PFADin laskennalliset päästöt ovat täysin riippuvaisia jäteluokituksesta. Jäteluokituksen kanssa PFAD:n lasketaan vähentävän päästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna fossiiliseen dieseliin. Sen sijaan ilman jäteluokitusta, jos Indonesiassa ja Malesiassa syntyvät päästöt lasketaan osaksi PFAD:n tuotantoketjua, PFAD saattaa jopa lisätä Suomen päästöjä”.
Liikenne on muutakin kuin autoja
Yksi huomionarvoisa seikka fossiilittoman liikenteen tiekartassa on se, että suurin osa toimenpiteistä keskittyy autojen käyttövoimaan. Tiekartassa todetaan kyllä, että “Kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisessä liikenteessä on määrätietoisesti siirryttävä pois nykyisestä autokeskeisestä järjestelmästä kohti kestävän liikkumisen järjestelmää”. Ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan kohtaa tämän tavoitteen kanssa ja pyöräily, kävely ja julkinen liikenne tarvitsisivatkin enemmän tukia.
Kestävän liikenteen tukien lisäksi tulisi puuttua myös autoilun piilotukien tunnistamiseen ja poistamiseen. Esimerkiksi pysäköintipaikkojen rakentamisen vähimmäisnormit tulisi poistaa, työmatkakulujen verovähennysoikeus muuttaa kulkutavasta riippumattomaksi ja työantajan tarjoamalle maksuttomalle pysäköinnille määrittää verotusarvo. Näistä autoilun piilotuista on huomauttanut muiden muassa Ilmastopaneeli jo vuonna 2017.
Fossiilittomasta liikenteestä päätetään myös kunnissa ja kaupungeissa
Onneksi suureen osaan näistä fossiilittoman liikenteen tiekartan puutteista voidaan vaikuttaa tulevissa kuntavaaleissa. Yhdessä yhdeksän muun järjestön kanssa olemme laatineet ohjenuoran ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi kunnissa. Kunnissa ja kaupungeissa pitää tehdä päätöksiä, jotka edistävät kestävää liikennettä niin, että yksityisautoilun määrä ja tarve siihen vähenee.
Klikkiotsikoista ja autojen pihasta viemisellä pelottelevien poliitikkojen puheista huolimatta suomalaiset kannattavat autoliikenteen rajoittamista kaupunkien keskustoissa ja ovat valmiita jopa kieltämään isopäästöiset autot keskustoissa sekä laskemaan nopeusrajoituksia. Tämä selviää Euroopan Investointipankin teettämästä kyselystä. Tulevien ja nykyisten päättäjien on siis hyvä huomioida, että kestävälle liikenteelle on sekä tilausta että kannatusta.
