Suomalaiset kananpojat on “kasvatettu ilman antibiootteja, saavat nokkia oman lähipellon viljaa, ovat lähiruokaa, hyötyvät tarkkailusta, tulevat aina suomalaiselta kotitilalta ja nauttivat virikkeistä”. Näin maalailee lihatalo HKScan tuotemerkkinsä Kariniemen mainoksissa, joissa kuluttajille markkinoidaan “Hyvin kasvatettua kananpoikaa”.
Kariniemen kananpojan mainos täyttää kaikki viherpesun merkit. Pelkästään eläinoikeusnäkökulmasta mainoksen väitteet ovat kestämättömiä. Lähipellon vilja, virikkeeksi tarjotut sählypallot tai kanatilojen suomalaisuus eivät poista sitä tosiasiaa, että broilerit ovat pitkälle jalostettuja eläimiä, joiden kasvattaminen ruoaksi perustuu kärsimykselle.
Tietyt broilerirodut eivät aikuisiksi kasvettuaan pysty seisomaan, koska niiden rintalihakset ovat niin suuret. Lintuja vaivaavat myös lukuisat sairaudet, kuten vatsahaavat, keuhko- ja niveltulehdukset sekä vesipöhö, myös erilaiset sydänsairaudet ovat yleisiä.
Ja kuinka paljon virikkeet tai tarkkailu lohduttavat, kun eläin on lähtökohtaisesti jalostettu vain ravinnoksi, ja elää koko lyhyen elämänsä suljetussa tilassa? Muiden muassa näistä syistä eläinoikeusjärjestö Oikeutta Eläimille valitti Kariniemen kananpojan mainoksesta Ruokavirastolle tammikuussa.
HKScannin mainonta ei kuitenkaan ole kestämätöntä vain siksi, että se kannustaa kuluttamaan ruoaksi moniongelmaiseksi jalostettua eläintä, vaan myös ilmaston ja luonnon näkökulmasta.
Ilmastolihaa ei ole olemassakaan
Broilerin lihaa mielikuvamarkkinoidaan myös eräänlaisena ilmastolihana. Selvää onkin, että verrattuna esimerkiksi naudanlihaan ja porsaanlihaan broilerin ilmastopäästöt/kg ovat pienet.
Tällöin kuitenkin unohtuu se, että kasvisproteiineilla kuten tofulla ja härkäpaputuotteilla päästöt/kg ovat vielä paljon pienemmät.
Toiseksi, kuten eläinoikeusjärjestö Animalia huomauttaa vuonna 2023 ilmestyneessä eläinoikeusraportissa, esimerkiksi HKScannin hiilijalanjälkilaskenta ei sisällä ”teurastusta ja tuotteiden jatkojalostusta, eikä niihin liittyviä kylmäsäilytyksiä, kuljetuksia ja pakkauksia. Hiilijalanjäljen laskentaa koskevissa ohjeistuksissa kuitenkin suositellaan, että hiilijalanjälkiarvon elinkaaren vaiheet laskettaisiin ‘pellolta kaupan hyllyyn’”.
On myös syytä muistaa, että mitä vähemmän eläinperäisiä tuotteita lautasella kokonaisuudessaan on, sen pienempi on ruuan ilmastovaikutus.
Broileri – suurin syypää globaaliin lajikatoon suomalaisten ruokavaliossa
Luonnonvarakeskuksen viime syksynä julkaisemassa tutkimuksessa osoitettiin myös, että nimenomaan broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava ruoka-aine.
“Siipikarjanlihan vaikutus selittyy broilerin kasvatuksessa käytettävällä rehusoijalla. Sen tuotantoon liittyy suuri lajikadon riski, koska tuotantoalat laajenevat rehusoijan maailmanlaajuisen kysynnän kasvun seurauksena. Myös kalojen osalta lajikatovaikutus johtuu pääosin viljellyn tuontikalan rehuista”.
“Tämän uuden tutkimuksemme mukaan kotimaisen broilerin globaali lajikatovaikutus tuotekiloa kohti on lähes kaksinkertainen kotimaiseen naudanlihaan verrattuna johtuen erilaisesta rehustuksesta. Suhde on sama myös tuodun broilerin ja naudanlihan välillä, toteaa Luken erikoistutkija ja tutkimuspäällikkö Merja Saarinen.”
Myös Kariniemen omasta mielestään hyvin kasvattamat broilerit syövät tuontisoijaa rehuna.
Yks kakkaa, kaks kakkaa… – kummatkin Itämeressä
Broilerintuotanto on myös yksi syy Itämeren huonoon tilaan, sillä pelloille levitetyn lannan fosfori valuu Itämereen. Sekä siipikarjatilat että sikatilat ovat voimakkaasti keskittyneet Lounais-Suomeen rehevöittämään Saaristomerta.
Tämä Lounais-Suomen maatalous onkin Suomen ainoa jäljellä oleva Itämeren suojelukomissio HELCOMin nimeämä hot spot -kohde Itämeren pahimpien kuormittajien listalla.
Yhteenvetona voi todeta, että kun vaihdat lihatalon omasta mielestään hyvin kasvattaman broilerin kasvisproteiineihin, niin eläimet, Itämeri ja luonto kiittävät.
